Olemme aloitelleet huhtikuun aikana Howspacen tarjoaman digitaalisen alustan käyttöä. Alustalle linkittyvät hankkeen toimenpiteet, joilla harjoitellaan digitaitoja elämää ja osallisuutta varten. Tavoitteena on perustaa alustalle oma DigiGym-yhteisömme. Yhteisöön kuuluvat kaikki työpajatoiminnan osallistujat eli pajalaiset, jotka osallistuvat workshopeihin, yhteiskehittämisen digibrunsseihin ja yksilövalmennukseen. Digialustan avulla voimme tukea ja edistää yhteisöllistä henkeä sekä harjoitella digitaitoja. Miten sen teemme?
Digiyhteisön mahdollisuudet ja tarve
Viestinnässä pajalaisille korostamme, että digiyhteisö on mahdollisuus ja vastaus tarpeeseen olla yhdessä. Digiyhteisössä toimimalla mahdollistuu pajalaisten välinen vuorovaikutus, osaamisen ja yhteisten kiinnostusten jakaminen ja yhdessä oppiminen – ihan kuten fyysisesti livepajalla tapahtuu. Ero digissä on kuitenkin se, että pajalaiset pääsevät joustavasti toteuttamaan yhteistä työskentelyä ja toimintaa, oppimista ja innostavaa kohtaamista niin eri kuin samanaikaisesti kohdatessa. Digialusta tuo mahdollisuuden vaivattomaan ryhmä- ja vertaistyöskentelyyn vaihtoehtoisin vuorovaikutuksen keinoin, mahdollisuuteen tarvittaessa toimia anonyymisti. Vaihtoehtoiset vuorovaikutuksen keinot mahdollistavat useamman pajalaisen äänen kuulumisen ja osallisuuden sekä madaltaa kynnystä tulla mukaan. Digiyhteisössä voi keskustella, jakaa kuvia ja videoita. Digialustalla tuotokset, ideat ja keskustelu ovat tallessa uudelleen palaamista ja myöhempää tarkastelua varten.
Olemme ottaneet huomioon pajalaisten toiveet alustan helppokäyttöisyydestä mm. kirjautumisessa, ympäristön eri funktioissa ja helposti saavutettavassa ympäristössä. Visuaalisuus ja muokattavuusominaisuudet ovat toiveiden mukaan erinomaiset.
Omistajuuden tunteen mahdollistaminen alustaan
Miten saamme pajalaiset aktiiviseksi toimijoiksi digiyhteisöömme?
Se, että digialustalle tulee OIKEASTI yhteisöllistä toimintaa, riippuu miten omaksi pajalaiset paikan kokevat. Ei ole tarkoitus, että kaikki sisältö yhteisössä on hankkeen työntekijöiden tekemää, tuottamaa ja ylläpitämää, joihin pajalaiset osallistuvat. Työntekijävetoiset ja -lähtöiset sisällöt eivät todennäköisesti ole innostavin tapa lähteä kokeilemaan alustaa, eivätkä tuota kestävää yhteisöllisyyttä. Osa sisällöstä voi olla aiheen ja tarpeen mukaan myös työntekijävetoista kuten viikoittaiset workshopit.
Omistajuuden tunteen huomioiminen ja mahdollistaminen on tärkeä pointti pajalaisten innostamisessa digialustalle. Omistajuuden tunnetta voi kasvattaa tunnistamalla omistajuuden tunteen ulottuvuudet ja rakentamalla toimintaa siten, että omistajuuden tunne kasvaa ja on mahdollista.
Psykologinen omistajuus viittaa mielentilaan, jossa henkilö tuntee, että omistuksen kohde tai osa sitä on ”hänen” (Pierce et al., 2001). Vastaavasti ryhmän kohdalla kollektiivinen psykologinen omistajuus tarkoittaa kollektiivista tunnetta siitä, että omistajuuden kohde tai osa sitä on kollektiivisesti ”meidän” (Pierce & Jussila, 2010).
Toiminnan rakentamista digiyhteisöön ohjaavia edistämissuuntautuneita omistajuudentunteen ulottuvuuksia on tunnistettu kuusi:
1) Minäpystyvyys, jossa osallistuja uskoo kykyihinsä toimia alustalla ja suorittaa siellä tehtäviä tai toimintaa siten, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen ja sen tehtävän lopputulokseen halutulla tavalla (Bandura 1995).
2) Samaistuminen, jossa osallistuja kokee yhteyttä alustaan ja se on osa hänen toimijaidentiteettiään (Porteous 1976). Meillä digiyhteisö on vain pajalaisille ja heidän oma yhteisönsä.
3) Yhteisöllisyys, jossa korostuu tarve kuulua yhteisöön ja ympäristöönsä, voida olla yhteisössä kuin kodissaan eli saa olla oma itsensä. (Avey et al., 2009). Pajalaisilla se voi ulottua alustan teemoihin, jotka ovat heidän mielenkiinnon kohteiden mukaisia. Yhteisöllisyys voi muodostua kunkin pajan omassa sisäisessä vuorovaikutuksessa alustalla tai vuorovaikutuksessa kaikille pajalaisille tarkoitetussa suljetussa digiyhteisössä.
4) (Jollekin) vastuullisuus, sen odottamista ns. vastuunkantoa muilta ja itseltään tehtävistä ja toiminnasta, jotka liittyvät omistajuuden kohteeseen eli digiyhteisön toimintaan (Lerner & Tetlock 1999).
5) Omaehtoisuus, jossa on mahdollisuus itse päättää sisällöntuotantoa koskevista seikoista (Rudmin & Berry 1987).
6) (Jostakin) vastuullisuus, mahdollisuus pitää huolta omistajuuden kohteesta eli digiyhteisön toiminnasta sekä sisällöntuottamisesta (Pierce 2001). Mahdollisuus vaikuttaa digiyhteisön toiminnan kehityskulkuun. (Hannunen ja Räsänen 2020; Räsänen 2019, 13–14.)
Omaehtoista toimintaa ja ohjattua toimintaa digitaitojen oppimiseen
Motivointia ei ole puskea pajalaisia mukaan digi ja alusta edellä, perustellen digitaitojen opettelulla tai alustan käytön opettelulla – se ei ole omistajuutta tukeva toimintatapa. Lähdemme pajalaisten tarpeet ja arki edellä. Millaista on heidän jokaisen oma median käyttö arjessa? Millaisia kiinnostuksen kohteita löytyy? Mitä ovat ne arjen digi-ilmiöt? Onko kiinnostuksissa yhtäläisyyttä? Miten pajan digiyhteisö voi tuoda lisäarvoa? Pyrimme löytämään ne asiat ja merkitykset, jotka innostavat digiyhteisöön ja synnyttävät omistajuuden tunnetta ja samalla itseohjautuvuutta. Olemme kysyneet asioita pajalaisilta, havainnoineet pajalaisten arkea fyysisessä pajatoiminnassa ja käytämme kohderyhmäosaamistamme. Lähdemme digiyhteisöön liittymisessä omaehtoisen toiminnan mahdollistamisesta ja siihen innostamisesta. Sen kautta uskomme löytyvät omistajuutta ja rakentuvat yhteisöllistä toimintaa.
Digitaitojen oppimisessa tuemme osallistuneita osaamisen sanoittamisessa, millaista osaamista digiyhteisössä toiminen sekä hankkeen toimintaan osallistuminen heille tuottaa niin ohjatuissa digitaitojen workshopeissa kuin tuetussa omaehtoisessa toiminnassa. Oma kiinnostuslähtöinen toiminta on jo perusluonteeltaan sidottu uuden oppimiseen ja sitä kautta etenemiseen. Oppimiselta on vaikea välttyä, jos pajalaisten antaa toimia kiinnostuksensa kohteiden parissa digitaalisen alustan välityksellä. Toki digitaalinen osallistuminen ja vuorovaikutus myös jo sinällään opettaa, jossa oppiminen kohdistuu sosiaalisiin taitoihin. Toiminnan arvon ja merkityksellisyyden sanoittaminen osallistujan osaamiselle työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi lisää omistajuutta toiminnasta.
Olemme matkalla kohti yhteisöllistä digitaalista ohjausympäristöä ja digitaitojen valmennusohjelmaa.
Lähteet:
Avey, J.B., Avolio, B.J., Crossley, C.D., & Luthans, F. 2009. Psychological ownership: Theoretical extensions, measurement, and relation to work outcomes. Journal of Organizational Behavior, 30, 173–191. http://dx.doi.org/10.1002/job.583
Bandura, A. 1995. Self-efficacy in changing societies. New York: Cambridge University. http://dx.doi.org/10.1017/CBO9780511527692
Hannunen Jussi ja Räsänen Mona 2020. SCIL – omistajuudentunnetta synnyttävä opintokokonaisuus. Tamkin julkaisut. Viitattu 25.4.2022, https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/muu-teema/scil-omistajuudentunnetta-synnyttava-opintokokonaisuus/
Lerner, J.S., & Tetlock, P.E. 1999. Accounting for the effects of accountability. Psychological Bulletin, 125(2), 255–275. http://dx.doi.org/10.1037/0033- 2909.125.2.255, PMid:10087938
Porteous, J.D. 1976. Home: The territorial core. Geographical Review, 66(4), 383–390. http://dx.doi.org/10.2307/213649
Pierce, J. L., Kostova, T., & Dirks, K. T. (2001). Toward a theory of psychological ownership in organizations. Academy of Management Review, 26 (2), 298 – 310.
Pierce, J. L., & Jussila, I. (2010). Collective psychological ownership within the work and organizational context. Journal of Organizational Behavior, 31 (6), 810 – 834.
Rudmin, F.W., & Berry, J.W. 1987. Semantics of ownership: A free-recall study of property. Psychological Record, 37(2), 257–268.
Räsänen Mona 2019. Psykologinen omistajuudentunne lyhytaikaisessa projektityössä. Projektiopintokokonaisuus Tampereen korkeakouluyhteisön kesäopinnoissa. Tampereen ammattikorkeakoulu. Liiketalouden tradenomi. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Viitattu 25.4.2022, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/262672/Rasanen_Mona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kirjoittanut 28.4.2022 Marjo Kolehmainen, projektipäällikkö DigiGym -hankkeessa ja lehtori Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
