Yhteiskehittäminen on ollut olennaisessa roolissa DigiGym -hankkeessa aina hankesuunnittelusta asti. Dialogisuuden toteutuminen on yhteiskehittämisen täyden potentiaalin hyödyntämisen kannalta olennaista. Tässä blogissa tarkastellaan dialogisuutta sekä yhteiskehittämistä osana DigiGym -hankkeen toimintakulttuuria ja niiden merkitystä osallisuuden tukemisessa.
Kuva: Nino Souza Pixabaystä
DigiGym -hanketta on rakennettu alusta alkaen mahdollisimman osallistujalähtöiseksi. Yhteiskehittämisen periaatteita onkin kirjattu jo hankesuunnitelmaan ja niitä on noudatettu läpi koko hankekauden, jotta on voitu varmistaa toiminnan vastaavan aidosti osallistujien tarpeisiin. Yhteiskehittäminen on tuonut kuuluviin osallistujien havainnot, ajatukset ja toiveet sekä mahdollistanut näihin reagoimisen nopeasti hankkeen kehitystyössä. Olemme voineet tuoda yhteiseen pöytään pohdittavaksi ja valmisteltavaksi asioita, joihin kaikilla, ei pelkästään hankehenkilöstöllä tai ohjaajilla, on sanottavaa ja asiantuntemusta.
Yksi DigiGym -hankkeen tärkeimmistä toimintatavoista on alusta asti ollut yhteiskehittäminen. Yhteiskehittäminen voidaan määritellä sidosryhmien kanssa suoritettavaksi tavoitteelliseksi yhteistyöksi, jonka lopputuloksena on palvelu tai tuotos. Lopullisen tuotoksen työstäminen yhdessä loppukäyttäjien kanssa tekee kehittämisprosessista horisontaalisen. Lopputuotos on näin todennäköisimmin myös käyttäjiensä näköinen ja heitä parhaiten hyödyttävä, eikä ylhäältä alaspäin kehitetty arvaus.
Monta sektoria ja monta termiä yhteiskehittämisen taustalla
Elsa Keskitalo on koostanut artikkeliinsa yhteiskehittämisen taustaa. Julkishallinnon puolelta tulevan yhteiskehittämisen (co-creation) voidaan katsoa nojaavan myös yritysmaailmassa näkyvän yhteistuottamisen (co-production) ajatukseen. Lisänä ovat myös suunnittelun maailmasta tuleva yhteissuunnittelu (co-design) sekä asiakaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä kuvaava palvelumuotoilun (service design) käsite. Keskitalo kokoaa eri termien käyttöön liittyvää keskustelua toteamalla yhteistuotannon viittavan erityisesti julkisten organisaatioiden ja kansalaisten yhteistoimintaan esimerkiksi jo toiminnassa olevia palveluita muokkaamalla. Yhteiskehittäminen sen sijaan viittaa loppukäyttäjien aktiiviseen osallistumiseen tuotantoprosessissa, esimerkiksi palveluiden suunnitteluvaiheessa. (Keskitalo 2021, 12-15.) Tätä näkökulmasta tarkasteltuna DigiGym -hankkeen toiminnassa osallistujat ovat olleet mukana yhteistuotannon sekä yhteiskehittämisen prosesseissa, joskin hankkeessa on käytetty molemmista termiä yhteiskehittäminen.
Keskitalo toteaa yhteiskehittämisen edellyttävän palveluiden käyttäjien tunnustamista tasa-arvoisina kumppaneina. Yhteiskehittämisen toteutuminen vaatii näkemystä siitä, että palvelun käyttäjillä on voimavaroja, vahvuuksia ja osaamista osallistua ja vaikuttaa palveluiden muodostamiseen. (Keskitalo 2021, 20). Tällä ajatuksella olemmekin toteuttaneet hanketta alusta asti. Tarjoamalla osallistujille mahdollisuuden luoda ja kehittää hankkeen toimintaa olemme pyrkineet myös vahvistamaan heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Kokemus osallisuudesta edellyttää osallistumisen mahdollisuuksia ja näitä mahdollisuuksia olemme hankkeessa tarjonneet.
Dialogisuus yhteiskehittämisessä toimintatapana ja tavoitteena
Päivi Vuokila-Oikkonen näkee dialogin takaavan eettisyyden ja luotettavuuden kehittämisessä. Olennaista on mahdollistaa kaikille osallistujille oman näkökulman ja mielipiteen esittäminen. Moniäänisyyden lisäksi dialogisuudessa olennaista on lausumien dialoginen suhde toisiinsa. Puhujien lausumat seuraavat toisiaan ja rakentavat yhdessä todellisuutta. Oma viesti pyritään rakentamaan ymmärrettäväksi ja siihen odotetaan muilta osallistujilta reaktiota, joko sanallista tai sanatonta. Ohjaajan rooli dialogissa on ei-tietäjä. Tietäjiä ovat olleet työpajan osallistujat. Ohjaajan ja laajemmin ajateltuna koko DigiGym -hankkeen tehtävänä on ollut viedä yhteiskehittämisen prosessia eteenpäin kysymyksiä esittämällä. (Vuokila-Oikkonen 2021, 25.)
DigiGym -hankkeessa yhteiskehittämistä on tapahtunut mm. DigiBrunsseilla, jossa käsiteltävänä on ollut jokin digitaaliseen toimintaan liittyvä ajankohtainen aihe. Vuokila-Oikkosen ajatukset dialogisuudesta yhteiskehittämisessä vastaavat hyvin DigiGym -hankkeen käytäntöjä. Yhteiskehittämisen prosesseihin ovat olleet kaikki halukkaat tervetulleita ja kaikilla on ajateltu olevan asiantuntemusta aiheesta. DigiBrunsseilla ohjaaja on omalla toiminnallaan huolehtinut siitä, että kaikki tulevat kuulluiksi. Kaikkien osallistujien ajatukset ovat olleet arvokkaita ja esiin nousseista ajatuksista on keskusteltu yhdessä. Kaikkien osallistujien, myös hiljaisimpien osallistuminen on pyritty turvaamaan digitaalisuutta välineenä hyödyntäen. Muistilaput sähköisellä alustalla, muiden kommenttien tykkäysmahdollisuus, äänestäminen tai muut toimintatavat ovat antaneet äänen kaikille. Dialoginen toimintatapa on lisännyt yhteisöllisyyttä ja luottamusta osallistujien välillä, joka on vaikuttanut positiivisesti yhteiskehittämisen prosessiin.
Työpaja-arjessa toimiessaan dialogisuutta tavoitteleva ohjaaja tunnistaa olevansa ihminen ihmisten joukossa, ei pelkkä ammattilainen. Ajatuksia ja toiveita digitreeneistä on tunnistettu paja-arjessa käydyissä keskusteluissa ja niihin on mahdollisuuksien mukaan tartuttu ja työstetty yhdessä osallistujien kanssa eteenpäin. Toteutuneisiin workshopeihin on haluttu rakentaa teknisiä taitoja lisäävien osuuksien lisäksi myös tiedollisia taitoja edistäviä, keskustelullisia elementtejä. Näissä keskusteluissa on edetty dialogisuutta noudattaen. Kaikkien ajatuksille ja kokemuksille on annettu tilaa. Aiemmassa kappaleessa kuvatun kaltaisesti, ohjaaja on keskustelullisissa workshopeissa ollut usein ei-tietäjä. Hankkeen aikana olemmekin monesti todenneet, ettei digitaitoja ohjaavan ohjaajan tarvitse olla digivelho. Digitaalisuuden teemoista käytävän dialogisen keskustelun aikaansaamisessa digitaidot eivät ole ohjaajan tärkein ominaisuus. Uteliaisuudella ja avoimuudella osallistujien näkemyksiä kohtaan päästään myös pitkälle.
Yhteiskehittäminen DigiGym -hankkeessa.
Dialogisuudella ja yhteiskehittämisellä kohti osallisuutta.
Mona Särkelä-Kukko määrittelee osallisuuden tarkoittavan kuulumisen ja mukana olemisen tunnetta. Osallisuuden lähtökohtana on yksilötasolla osallisuuden omaehtoisuus ja omakohtaisuus. Osallisuus voi olla tunne kuulumisesta johonkin tai konkreettista, eritasoista ja -sisältöistä käytännön toimintaa. Osallisuuden kokemukset rakentuvatkin pienistä arkisista kokemuksista; kuulluksi tulemisesta, sosiaalisista suhteista, omaan elämään linkittyviin asioihin vaikuttamisesta, keskusteluista ja kohtaamisista. (Särkelä-Kukko 2014, 34.)
Dialogisuuden periaatteita noudattamalla olemme DigiGym -hankkeessa huolehtineet siitä, että jokainen yhteiskehittämiseen osallistuva voi kokea itsensä kuulluksi ja nähdyksi. Yhteiskehittämisen toimintatapa on mahdollistanut toimintaan osallistujille sosiaalisia vuorovaikutuksen hetkiä, keskusteluita yhdessä ja kohtaamisia yhteisessä pöydässä yhteisen asian äärellä. Osallistujien voimavaroja ja osaamista arvostamalla olemme pyrkineet lisäämään kokemusta osallisuudesta. Kokemus osallisuudesta yhteiskunnassa rakentuu niistä joskus pienistäkin hetkistä, kun yksilö kokee tulleensa aidosti kuulluksi, kohdatuksi ja arvostetuksi. DigiGym -hankkeessa osallistujat ovat päässeet vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä ja toimintaan työpajalla ja vahvistaneet samalla yhteisöllisyyttä osallistujien kesken. Se on ollut hyvä alku myös osallisuuden vahvistamisessa.
DigiGym -hankkeen toimintaan osallistuneiden ajatuksia hankkeen vaikutuksista voit kurkata tästä lyhyestä videosta.
Lähteet:
Keskitalo, Elsa, 2021. Yhteiskehittämisen tausta ja käsite. Teoksessa Keskitalo, Elsa & Vuokkila-Oikkonen Päivi (toim.) Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin Kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. DIAK Työelämä 25, 12-22. Viitattu 13.7.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6
Särkelä-Kukko, Mona, 2014. Teoksessa Jämsén Arja & Pyykkönen Anne (toim.) Osallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, 34-50. Viitattu 14.7.2023. https://www.pksotu.fi/pksotu/wp-content/uploads/2018/02/oSallisuuden-j%C3%A4ljill%C3%A4-verkkoversio-pakattuna-16052014.pdf
Vuokila-Oikkonen, Päivi, 2021. Ratkaisuja tuottava yhteiskehittäminen lähestymistapana ja menetelmänä. Teoksessa Keskitalo, Elsa & Vuokkila-Oikkonen Päivi (toim.) Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin Kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. DIAK Työelämä 25, 23-32. Viitattu 13.7.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6
Kirjoittanut 18.8.2023 Katri Karjula, kehittäjä DigiGym -hankkeessa ja asiantuntija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.
