DigiGym hankkeen tavoitteena on ollut kehittää digitaalinen yhteisöllinen ohjausmalli työpajatoimintaan, joka mahdollistaa samalla digitaitojen valmennusta. Kehitystyötä on hankkeen aikana tehty Valo-Valmennusyhdistys ry:n työpajatoimintaan osallistuvien 18-35 -vuotiaiden sekä heidän ohjaajiensa kanssa. Osallistujalle hankkeen toiminta on näkynyt digisisältöisinä workshop -koulutuksina, mahdollisuutena saada yksilövalmennusta omien tarpeiden mukaan sekä yhteiskehittämisen tilaisuuksina, joissa on ollut mahdollisuus päästä mukaan suunnittelemaan sisältöjä toteutettavalle toiminnalle. Kaiken hankkeessa tehdyn käytännön työn takana on koko ajan elänyt vahvana ajatus siitä, että hankkeen tavoitteiden mukaista ohjausmallia kehittämällä luodaan samalla malli digiosallisuuden vahvistamiseksi. Digitalisaation muuttaessa jatkuvasti yhteiskuntaa ja yksilön kokemusmaailmaa, myös osallisuuden mahdollisuudet ovat muutoksessa. Digiosallisuutta edistämällä lisätään hyvinvointia ja osallisuutta kaikilla elämän osa-alueilla.
Kuva: Gerd Altmann Pixabaystä
Digitaalista yhteisöllistä ohjausmallia kehittäessä olemme havainneet, että digitaitojen vahvistamiseksi tehdyt teot työpajaympäristössä eivät ole maata mullistavaa hifistelyä. Arjessa toteutettavat ja helposti lähestyttävät matalan kynnyksen sisällöt, jotka osallistujat kokevat omikseen, ovat avain digiosaamisen ja -osallisuuden vahvistamiseen. Erilaisia digitaitoja vahvistamalla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksiin. Erityisesti henkilökohtaiseen elämään ja sosiaalisen kanssakäymiseen liittyvät digitaidot lisäävät yksilön kykyä toteuttaa itseään, tulla osalliseksi omana itsenään, edistää omaa hyvinvointiaan ja huolehtia omasta turvallisuudestaan sekä itsestään digitaalisilla areenoilla. Näiden taitojen vahvistuessa myös koulutukseen ja työelämään sitoutuminen tulevat todennäköisemmin mahdollisiksi. (Kaarakainen 2022.)
Mikä digiosallisuus?
Digiosallisuuden käsitettä on määritelty Valtioneuvoston rahoittamassa Teknologisen tutkimuskeskus VTT:n sekä Jyväskylän Yliopiston Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa (2020-2022). Hankkeen väliraportissa todetaan digiosallisuuden tarkoittavan:
vapaaehtoista ja arjen sujuvuuden kannalta riittävän aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, jossa hyödynnetään digitaalisia välineitä, sovelluksia ja palveluita yksilön/yhteiskunnallisen ryhmän näkökulmasta mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla (Hänninen, Karhinen, Korpela, Pajula, Pihamaa, Merisalo, Kuusisto, Taipale, Kääriäinen & Wilska 2021, 41).
Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa on lisäksi tunnistettu digiosallisuuden eri osa-alueet, jotka ovat:
1. infrastruktuuri ja teknologiset välineet – ilman sopivia välineitä ja näiden välineiden käytön mahdollistavaa infrastruktuuria osallistuminen yhteiskunnan toimintaan on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
2. saavutettavuus – digitaalisten palvelujen tekniseen toteutukseen, helppokäyttöisyyteen sekä sisältöjen ymmärrettävyyteen ja selkeyteen liittyvä esteettömyys.
3. turvallisuus ja luotettavuus – yksilön ja yhteiskunnallisten ryhmien tiedot ja taidot tietokoneiden ja älypuhelimen turvalliseen käyttöön sekä oman tietosuojan hallintaan ovat jatkuvan päivityksen tarpeessa.
4. taidot, osaaminen ja digituki – digiosallisuus edellyttää riittäviä teknologisia taitoja ja osaamista sekä tarvittaessa tietoa digitukimahdollisuuksista ja pääsyn niiden pariin.
5. käytettävyys – käyttäjä voi hyödyntää palveluita vaivattomasti sekä tehokkaasti ja palvelusuunnittelussa huomioidaan mahdolliset käyttöä vaikeuttavat yksilölliset tekijät.
6. käyttäytyminen ja hyödyt – tilanteet, joissa teknologian ja digipalveluiden hyödyntäminen on tai ei ole mahdollista. Toisaalta myös yksilön aktiivinen valinta olla käyttämättä digipalveluita, eli yksilön motivaatioon liittyvät tekijät. (Hänninen ym. 2021, 25-40.)
Tässä blogikirjoituksessa digiosallisuuden osa-alueiden toteutumista tarkkaillaan yksilön, tarkemmin hankkeen toimintaan osallistuneiden, näkökulmasta. Huomionarvoista kuitenkin on, että digiosallisuuden osa-alueet toimivat erinomaisena työkaluna digitaalisten palveluiden, kuten esimerkiksi digitaalisen työpajatoiminnan, suunnittelussa. Tällöin näkökulma on kuitenkin erilainen ja keskittyy osallisuuden toteutumisen sijaan enemmän osallistamisen mahdollisuuksiin.
DigiGymillä buustia digiosallisuuteen
Hankkeessa toteutettua toimintaa työpajoilla ovat olleet erilaisia digitaitoja ja -sisältöjä käsittelevät workshopit (Tuisku 2023) sekä tarvittaessa mahdollisuus yksilövalmennukseen digitaitoihin liittyen. Hankkeen toteuttamaa toimintaa työpajoilla on suunniteltu yhteiskehittämällä sisältöjä työpajatoimintaan osallistujien sekä hankkeen työntekijöiden kesken säännöllisillä DigiBrunsseilla. Digiosallisuuden osa-alueiden edistäminen on ollut hankkeen suunnitteluvaiheesta asti vahvasti läsnä käytännön ohjaustyössä hankkeessa, vaikka työstettyjä teemoja ei välttämättä toiminnan tuoksinassa olisi aina osallistujien kanssa digiosallisuuden osa-alueeksi tunnistettukaan. Nyt, kun hankkeen toiminta on löytänyt omat uomansa, voidaan toimintaa tarkastella laajemmin myös digiosallisuuden osa-alueiden toteutumisen näkökulmasta.
Yksi osa hankkeen toimintaa on ollut toimintaan osallistuneiden teknisten digitaitojen vahvistaminen, jota on käytännössä tehty mahdollistamalla kaikille pääsy erilaisiin laitteisiin, ohjelmiin ja sovelluksiin (osa-alue 1). Välillä digitaalisten välineiden käyttäminen on ollut tiedostetusti toiminnan tavoitteena ja välillä sivutuotteena, kun toiminnan toteutuminen on sitä edellyttänyt. Saavutettavuutta (osa-alue 2) on hankkeessa lähestytty tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa sekä mahdollisuutta yksilövalmennukseen, jotta digisisällöt ja digiympäristö olisivat kaikkien saavutettavissa. Erilaiset riskit ja uhat (osa-alue 3) digitaalisten laitteiden käyttöön liittyen ovat nousseet osallistujien kanssa käydyissä keskusteluissa esiin ja esimerkiksi tietosuojaan ja digiturvalliseen elämään liittyvä huoli on läsnä osallistujien digiarjessa. Hanke on tarjonnut osallistujille työkaluja turvalliseen toimintaan digiympäristössä mm. medianlukutaitoon ja luotettavan tiedon etsintään liittyvillä sisällöillä.
Kaikessa hankkeen järjestämässä toiminnassa osallistujat ovat voineet vahvistaa digitaitojaan sekä tiedollista, että teknistä osaamistaan (Tuisku 2023) (osa-alue 4), sillä itse toiminnasta tai toteutustavasta riippumatta digitaalisuus on ollut läpileikkaava teema. Yksilövalmennuksella ja vertaisuudella on varmistettu, että digitukea on ollut koko ajan saatavilla. Käytettävyyttä (osa-alue 5) on hankkeen toiminnassa edistetty kiinnittämällä osallistujien huomiota käsiteltyjen teemojen tai työkalujen soveltamiseen ja hyödyntämiseen omassa elämässä. Osallistujien toimijuutta on vahvistettu kiinnittämällä huomiota digitaalisuuden mahdollisuuksiin toimijuuden eri osa-alueilla, esimerkiksi työssä, opinnoissa, tai vapaa-ajalla tai talouteen, terveyteen tai ihmissuhteisiin liittyen. Erilaisilla kokeiluilla ja yhteiskehittämistä hyödyntämällä osallistujien on myös ollut mahdollista tuoda esiin niitä haasteita, joita esimerkiksi jonkin digitaalisen työkalun käytössä on ollut.
DigiGym -hankkeen tarkoituksena on ollut tuoda digitaitojen edistäminen sujuvaksi osaksi työpajan toimintaa. Tämän lisäksi osana toimintaa on myös käyty mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja ryhmissä tai yksittäisten osallistujien kanssa siitä, milloin digi on paikallaan, ja milloin taas ei. Digitaalisuuden hyötyihin ja käyttöön tai käyttämättömyyteen (osa-alue 6) liittyy aina yksilön aktiivinen valinta toimia haluamallaan tavalla. Näiden motivaatiotekijöiden näkyväksi tekeminen myös osallistujalle itselleen voi madaltaa kynnystä kokeilla toimia toisin, kuin aikaisemmin, tai ainakin pohtia toiminnan taustalla vaikuttavia syitä. Esimerkiksi digihyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa osallistujat ovat tuoneet vahvasti esille tarvetta rajata digilaitteiden ja ohjelmien käyttöä. Digiosallisuudenkin toteutumisen näkökulmasta se, että yksilö tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa on merkittävää. Digiosaava ja osallisuutta kokeva voi aina tarvittaessa kastautua digivirrassa mutta täysin sen vietäväksi ei tarvitse antautua.
Lähteet:
Hänninen, Riitta & Karhinen, Joonas &, Korpela, Viivi & Pajula, Laura & Pihamaa, Olli & Merisalo, Maria & Kuusisto, Olli & Taipale, Sakari & Kääriäinen, Jukka & Wilska, Terhi-Anna 2021. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Valtioneuvoston selvitystoiminnan julkaisusarja 2021:25. Viitattu 7.3.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-287-9
Kaarakainen, Meri-Tuulia 2022. Digitaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen osaksi nuorten kohtaamista. Viitattu 7.3.2023. https://www.verke.org/blogit/digitaalisen-syrjaytymisen-ehkaiseminen-osaksi-nuorten-kohtaamista/
Tuisku, Rosa-Maria 2023. Motivaation ja yhteisöllisyyden avaimia workshopeissa. Digi pintaan täytyy saada -blogi. Viitattu 16.3.2023. https://digigym.humak.fi/blogit/motivaation-ja-yhteisollisyyden-avaimia-workshopeissa/
Kirjoittanut 16.3.2023 Katri Karjula, kehittäjä DigiGym -hankkeessa ja asiantuntija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.
