DigiGym -hankkeessa on kehitetty digitaalisen yhteisöllisen ohjauksen malli, jolla työpajatoimintaan voidaan tuoda matalan kynnyksen digitoimintaa tukemaan työpajatoimintaan osallistuvien digiosaamista ja digiosallisuutta. Työpajatoimintaan osallistujien digiosaamista vahvistamalla ja tunnistamalla voidaan edistää osallistujien työllistymistä. Digitaidot ovat myös merkittävä kansalaistaito digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Toiminnan mallia on kehitetty läpi hankekauden ja se on vihdoin löytänyt muotonsa. Malliin voit tutustua hankkeen kotisivuilla. Kuluneen kevään aikana hankkeen työntekijät ovat osallistuneet tapahtumiin, jotka ovat tuoneet yhteen työpajatoimijoita sekä nuorten kanssa toimivia ammattilaisia eri puolilta Suomea. DigiGym -hankkeessa kehitetyn mallin levittäminen toimijoille ympäri Suomen on siis alkanut! Tässä blogissa kertaamme kuluneen kevään kohtaamisia ja käymiämme keskusteluita mallista ja sen hyödyntämisestä.
Into -tapahtuma Lahdessa 28.-29.3.2023.
DigiGym -hanke oli juuri painosta tulleen esitteen kanssa paikalla, kun etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaiset kokoontuivat Lahdessa 28.-29.3.2023 Into -tapahtumaan. DigiGym oli mukana Humanistisen ammattikorkeakoulun esittelypisteellä, jossa kävimme keskusteluja erityisesti työpajalla työskentelevien ohjaajien kanssa. Humakin osastolla olimme myös valtakunnallisessa kasvatus- ja nuorisoalan Nuori23 -tapahtumassa Jyväskylässä 18.-20.4.2023. Nuori23 -tapahtumassa kohtasimme erityisesti kaupunkien nuorisotyöntekijöitä, joilla oli oman työn kautta siteitä työpajatoimintaan. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) -konferenssissa Hämeenlinnassa 20.-21.4.2023 esittelimme hankkeessa kehitetyn mallin posteria aiheesta kiinnostuneille. Kuulolla olivat erityisesti opettajat, jotka kohtaavat työssään työpajatoiminnasta opintoihin ohjautuneita. Näissä tapahtumissa käydyt keskustelut avasivat meille hyvin työpajatoimintaan kytköksissä olevan kentän ajatuksia digitaalista toimintaa kohtaan ja niiden valossa kehittämäämme mallia on tarpeen myös avata.
DigiGym -hankkeen kehittäjä Katri Karjula Into -tapahtumasa Lahdessa.
Digitaalinen toiminta osana työpajan arkea selkeästi kiinnostaa ja digiosaamisen arvo työpajatoiminnan osallistujille tunnistetaan. Useissa keskusteluissa kävi kuitenkin ilmi, että digitoiminta ja digiosaamisen lisääminen nähdään joskus hankalana ja työpajan arjesta irrallisena kokonaisuutena. Tätä ajatusta haluamme mallillamme haastaa! DigiGym -hankkeessa kehitetyn mallin suurin arvo onkin juuri siinä, miten mallin avulla digitaalinen toiminta voidaan tuoda osaksi työpaja-arkea ja punoa pajan toiminnoista kokonaisuus, jossa digitaalinen toiminta on mukana yhtenä lankana, eikä irrallisena koristeena.
Työpajatoimintaa toteutetaan hyvin erilaisissa ympäristöissä. Työpajalla voidaan esimerkiksi operoida lounasravintolaa, tuottaa kunnossapitopalveluita, it-tukea tai (puu)käsitöitä. Jollain pajalla keskitytään arjen hallintaan ja toisella pelaamiseen tai hyvinvointiin ja liikuntaan. Siitä huolimatta, että työpajapaja-arki näyttäytyy toiminnasta riippuen hyvin erilaiselta, uskallamme väittää, että digitaalisuus ja digiosaamisen vahvistaminen on punottavissa mukaan monenlaiseen toimintaan. Digitaalisuuden ja työpaja-arjen yhdistämisessä haasteeksi muodostuu usein virheelliset käsitykset siitä, mitä digitaalisuus käytännön ohjaustyössä tarkoittaa. Haluamme mallillamme muistuttaa, että ohjaustyöhön ja pajan toimintaan mukaan otettavat digitaaliset elementit voivat olla pieniä digitekoja, eikä ohjaajilta vaadita syvää osaamista IT:n ja digitaalisuuden sisällöistä. Kuvat kudotuista villasukista sosiaalisessa mediassa, tuotekuvaus rakennetusta roskakatoksesta omassa portfoliossa, lounasravintolan kotisivujen päivittäminen tai keskustelu digihyvinvoinnista osana osallistujan arkea ovat kaikki digitekoja. Konkreettiset digiteot antavat osallistujille luottamusta omaan digiosaamiseen ja vahvistusta siihen, että digitalisoituvassa yhteiskunnassa on mahdollista pysyä mukana ja kokea osallisuutta.
Avainasemassa digitaalisten toimintojen punomisessa osaksi työpaja-arkea ovat pajan ohjaajat. DigiGym -hankkeessa kehitetty malli ei edellytä ohjaajilta digivelhon viittaa. Uteliaisuus digitaalisuutta kohtaan riittää pohjaksi, jolta ponnistaa ja kokeilunhalu työkaluksi. Kehittämästämme mallista ohjaajat saavat lisätyökalun, jolla digitaalista toimintaa voi alkaa tuomaan osaksi omaa työotetta, oman työpaikan toimintakulttuuriin sopivalla tavalla ja ilman digihikeä. Ohjaajan on toki digitoimintaa käynnistäessään hyvä pohtia omaa suhdettaan digitaalisuuteen, muistella koettuja haasteita ja onnistumisia sekä tunnistaa näiden seurauksia omassa asennoitumisessa. Nämä asetelmat on hyvä avata itselle ja myöntää toiminnan lähtökohdiksi. Yhdessä työpajan osallistujien kanssa voidaan todeta, ettei digi aina suju, ja pohtia miten näissä tilanteissa voidaan toimia niin, etteivät haasteet kasva hidasteista esteiksi. DigiGym -hankkeessa haasteita on työstetty yhteiskehittämisen DigiBrunsseilla ja digitaitojen valmennuksissa eli Workshopeissa. Yhdessä toimiessa ja yhdessä digitoimintaa kehittäessä myös ohjaajien osaaminen lisääntyy. Organisaatiolta digitaalisten elementtien tuominen osaksi omaa toimintaa vaatii digivälineiden lisäksi kannustusta ja mahdollistamista sekä suunniteltua osaamisen jakamista. (Kolehmainen 2023.)
Eri rooleista työpajatoimintaa tarkastelevien ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa oli ilmiselvää, että digiosaamisen lisäämisen tarve työpajatoimintaan osallistuvien keskuudessa tunnistetaan ja digiosallisuuden vahvistamista pidetään tärkeänä. Keskusteluiden perusteella työpajatoiminnassa kaivataan myös tapaa tunnistaa paja-arjessa jo mukana olevaa toimintaa digiosaamisen kerryttämiseen ja tapaa tehdä näkyväksi sitä digitaalista toimintaa, jota jo tehdään. Myös tässä kehittämämme malli voi olla apuna! Mallin valmistuttua ja levitystyön ollessa käynnissä, seuraava haasteemme onkin saada tieto mallin olemassaolosta ja hyödynnettävyydestä tavoittamaan ne työpajatoiminnassa mukana olevat ja siihen kytkeytyvät tahot, jotka voivat omalla toiminnallaan mahdollistaa digiloikan työpajatoiminnassa. Vastuu tästä ei ole yksittäisillä ohjaajilla tai työpajoilla, vaan digitaalisen työotteen tuominen työpajatoimintaan tulee saada valtakunnalliseksi, työpajatoimintaa kohti digitaalista tulevaisuutta ohjaavaksi tavoitteeksi.
Lähteet:
Kolehmainen, Marjo 2023. Työpajaohjaajien digitaitojen kehittyminen hankkeen aikana. Viitattu 17.5.2023. https://digigym.humak.fi/blogit/tyopajaohjaajien-digitaitojen-kehittyminen-hankkeen-aikana/
Kirjoittanut 17.5.2023 Katri Karjula, kehittäjä DigiGym -hankkeessa ja asiantuntija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.
