Digitaitojen oppiminen on paljon muutakin kuin tietokoneen tai muun laitteen äärellä istumista ja ruudun tuijottamista. Noustaan siis ylös ja lähdetään tutkimaan digitaitojen harjoitteluun oivallisia oppimisympäristöjä. Lähdetään luontoon, napataan oma älypuhelin mukaan tai älykello ranteeseen ja kas, siinähän onkin jo eväät mahdolliseen digitaitojen oppimisympäristöön. Toisaalta tarvitsemmeko itse asiassa edes digitaalista laitettakaan, jotta digitaitoja voidaan harjoitella ja oppia? Monet digitaidot kun ovat myös tiedollisia sekä asenteisiin ja minäpystyvyyteen liittyviä. Voidaan siis vaikka unohtaa hetkeksi kaikki laitteet kotiin ja pysähtyä nuotion ääreen keskustelemaan omista kokemuksista ja ajatuksista.
DigiGymissä on harjoiteltu digitaitoja nuotion äärellä. Kuva: Rosa-Maria Tuisku
Mikä ihmeen oppimisympäristö?
Oppimisympäristö-käsite saatetaan tulkita suppeasti vain tiloiksi ja esineiksi, mutta todellisuudessa sitä voidaan tarkastella useiden ulottuvuuksien kautta, mikä tekee käsitteenmäärittelystä haastavaa. Oppimisympäristö käsittää ulkoisten tekijöiden lisäksi myös sisäiset ulottuvuudet, kuten sosiaaliset suhteet ja pedagogiset tekijät. Oman lusikkansa määrittelyn soppaan heittää myös tietenkin virtuaaliset oppimisympäristöt, jotka nähdään tänä päivänä erittäin ajankohtaisina. (Majoinen 2019, 29-30.)
Hankkeemme digitaitojen oppimisen suunnittelua ja toteutusta työpajakontekstissa koskevat myös nämä edellä mainitut oppimisympäristöjen ulottuvuudet. Hankkeen kohderyhmä ja toimintaympäristön luomat mahdollisuudet ja haasteet luovat kuitenkin omannäköisensä raamituksen oppimisympäristömahdollisuuksille ja sen suunnitteluun liittyville valinnoille. Majoinen (2019) jaottelee oppimisympäristöulottuvuudet fyysiseen, sosiaaliseen, pedagogiseen ja teknologiseen, ja käytän tässä blogissa samaa jaottelua digitaitojen oppimisympäristöjen tarkastelussa.
Oppimisympäristöjen ulottuvuudet
Fyysiselle oppimisympäristölle ei ole olemassa yhtä ainoaa toimivaa ja hyvää mallia, sillä jokainen oppija, tai meidän tapauksessamme hankkeen osallistuja, voi kokea sen eritavoin. Tästä syystä ympäristön valinnassa tärkeintä on huomioida, että se sopii mahdollisimman monelle hyvin. (Majoinen 2019, 31.) Ympäristön ominaisuuksia, joita olisi hyvä huomioida ovat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 29) mukaan “ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys”.
Tilat ja välineet tarjoavat luonnollisesti mahdollisuudet erilaisille pedagogisille ratkaisuille (Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 2014, 29) ja sitä myöten pedagogiselle oppimisympäristölle, joka tarkoittaa pedagogisia menetelmiä ja käytänteitä opetuksessa ja oppimisessa. Pedagoginen oppimisympäristö koostuu fyysisten tekijöiden lisäksi myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Käytettävien menetelmien valinta ja hallinta vaatii ohjaajalta tai opettajalta pedagogista ammattitaitoa. (Majoinen 2019, 35-36.) Hankkeessamme pedagogisten menetelmien valintaan vaikuttaa erityisesti matalan kynnyksen luominen osallistumiseen, osallistujien vaihtelevat taidot ja osaaminen sekä sosiaaliset haasteet.
Oppiminen ja opetus on vuorovaikutteista toimintaa niin paikan päällä tapahtuvissa hankkeemme workshopeissa kuin myös digitaalisissa ympäristöissä. Sosiaalinen oppimisympäristö koostuu erilaisista vuorovaikutuksen prosesseista, joita ovat luomassa osallistujat, ohjaajat ja kaikki muut toiminnassa mukana olevat ihmiset yhteisöineen (Majoinen 2019, 33-34). Hankkeessamme keskeisenä teemana on yhteisöllisyys, joka rakentuu onnistuneen vuorovaikutuksen pohjalta. Tärkeää on mahdollistaa turvallinen, osallisuutta edistävä ja luottamusta rakentava sosiaalisen oppimisympäristö (Majoinen 2019, 34), mikä edesauttaa yhteisöllisesti digitaitojen oppimista.
Hankkeessamme digitaitoja on opeteltu pajan omissa tiloissa, yhteistyökumppaneiden tiloissa, julkisissa tiloissa, kuten kaupungilla ja luonnossa sekä tietenkin teknologiaa hyödyntäen teknologisissa oppimisympäristöissä. On hyvä muistaa, että pelkät teknologiset laitteet tilassa eivät itsessään luo teknologista oppimisympäristöä vaan keskeisenä on teknologian avulla luotu ympäristö (Majoinen 2019, 39). Teknologia mahdollistaa monia asioita, kuten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Olemme hankkeessamme kokeilleet myös hybriditoteutusta, eli osa osallistujista osallistuu verkon välityksellä workshopeihin ja digibrunsseihin.
Digitaitojen harjoittelussa erilaiset teknologiset välineet ja ohjelmat ovat tietenkin keskeisiä. Hankkeessamme on myös käytössä Howspace-oppimisympäristö, joka mahdollistaa ajasta tai paikasta riippumattoman yhteisöllisen vuorovaikutuksen ja digitaitojen oppimisen. Alustaa voi hyödyntää monin tavoin sekä pajalla paikan päällä tapahtuvassa digitaitojen harjoittelussa että täysin itsenäisesti itselle sopivaan aikaan.
Digistelyä siellä ja täällä
Kaikki nämä erilaiset ympäristöt luovat monipuolisia mahdollisuuksia digitaitojen harjoitteluun, mutta haastavat ja vaativat myös pohtimaan oppimista edistäviä tai estäviä tekijöitä fyysisen, sosiaalisen, pedagogisen ja teknologisen oppimisympäristön näkökulmasta. Ollaan siis rohkeita kokeiluissa, ja lähdetään vaikkapa sinne luontoon hieman erilaiseen ympäristöön oppimaan digitaidoista.
Olemmekin hankkeessa saaneet hyviä kokemuksia, miten ympäristö voi lisätä osallistujan toimijuutta ja osallisuutta lähdettäessä tutuista oppimisympäristöistä uusiin. Ja vaikka uudet ympäristöt ja menetelmät ihmisineen voivat olla jännittäviä, voidaan oppimisympäristöstä luoda mahdollisuuksien ja uhkien tunnistamisella sekä oikeilla työkaluilla turvallinen. Ja lopulta tietenkin oppimista ja etenkin digitaitojen oppimista edistävä.
Lähteet:
Majoinen, Juha 2019. Toimintakulttuuri, resurssit ja pedagogia: oppilaan tukea edistävät ja vaikeuttavat tekijät fyysisessä, sosiaalis-pedagogisessa ja teknologisessa oppimisympäristössä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf.
Kirjoittanut: Rosa-Maria Tuisku, DigiGym-hankkeen kehittäjä, Humak
