Digitaitojen oppiminen ei tarvitse olla tiukkaa puurtamista ja hampaat irvessä teknisten vempeleitten opettelua, mikä ei välttämättä ole edes kovin motivoivaa. Digivälineillä ja digi-ilmiöillä ilottelu huumorin keinoin ja yhdessä nauraen voi toimia avaimena motivaation kokemiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen. Digitaitovalmennuksen suunnittelussa tuleekin huomioida motivoinnin keinoja, joilla toimintaa suunnataan kohderyhmälähtöiseksi. Ohjaajan on tarpeen tunnistaa motivaation edellytyksiä sekä ohjauksen toteuttamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Parhaimmillaan digitaitovalmennus rakentuu näiden tekijöiden summana osallistujan taitoja kasvattavaksi ja myönteiseksi minäpystyvyyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevaksi kokemukseksi.
Photo by Markus Winkler on Unsplash
Motivoivaa yhteisöllistä toimintaa
Workshopeissa on hankkeen aikana harjoiteltu kattavasti erilaisia digitaitoja erilaisissa oppimisympäristöissä. Harjoiteltujen digitaitojen pohjalla ovat DIKATA-hankkeessa määritellyt (TIEKE 2022) digitaitojen osa-alueet. Taulukossa 1. on nähtävillä jaotellut seitsemän osa-aluetta, sekä niiden jaottelu edelleen tekniseen ja tiedolliseen osaamiseen. Workshopeissa on lähes poikkeuksetta yhdistynyt aina useampi osa-alue kerrallaan, sillä harjoitellut sisällöt väistämättä läpileikkaavat useaa osa-aluetta. Samassa workshopissa voidaan siis harjoitella vaikkapa tietyllä digilaitteella tiedon hakua ja arviointia, minkä pohjalta muokataan ja tuotetaan uutta tietoa yhdessä työskennellen. Tässä esimerkissä yhdistyvät osa-alueet 1. laitteiden hallinta, 2. tiedon haku ja arviointi ja medialukutaito, 6. tiedon tuottaminen ja muokkaaminen sekä 7. yhteisöllinen työskentely.
TAULUKKO 1. DigiGym hankkeen digitaitojen osa-alueet Dikata-hankkeen jaottelua (Tieke 2022) mukaillen.
| Tekninen osaaminen | Tiedollinen osaaminen | |
| 1) laitteiden hallinta
|
Erilaisten digilaitteiden ja niitä sisältävien ohjelmien ja sovellusten peruskäyttö ja -toiminnot. | Ymmärrys laitteiden ja erilaisten ohjelmien ja sovellusten toiminnoista sekä niiden hyödyntämisestä omaan elämään. |
| 2) tiedon haku & arviointi ja medialukutaito
|
Erilaiset tavat hakea ja arvioida tietoa, digitaalisten mediavälineiden hyödyntäminen. | Ymmärrys tiedonhaun ja medialukutaidon merkityksestä ja itsestä digitaalisten mediavälineiden käyttäjänä. |
| 3) tekijänoikeudet
|
Tekijänoikeuksia kunnioittava toiminta digitaalisissa ympäristöissä ja omassa digitaalisessa vuorovaikutuksessa. | Ymmärrys tekijänoikeuksien merkityksestä erilaisissa yhteyksissä omassa elämässä. |
| 4) tietoturvaosaaminen
|
Digitaalisen turvallisuuden varmistaminen omassa arjessa ja toiminnassa. | Ymmärrys digitaalisen turvallisuuden merkityksestä sekä omassa toiminnassa digitaalisen turvallisuuden arviointi. |
| 5) viestintä
|
Digitaalisen viestinnän tavat ja muodot erilaisilla sovelluksilla ja laitteilla. | Erilaisten digitaalisten viestintätapojen merkityksen ymmärrys ja arviointi eri tilanteissa. |
| 6) tiedon tuottaminen ja muokkaaminen
|
Digitaalisilla laitteilla ja sovelluksilla tiedon tuottaminen ja muokkaaminen eri muodoissaan. | Ymmärrys hyödyntää tilanteen mukaisia välineitä tietynlaisen tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen. |
| 7) yhteisöllinen työskentely | Yhdessä työskentely teknologisessa oppimisympäristössä.
|
Ymmärrys yhdessä työskentelyn periaatteista ja mahdollisuuksista teknologisessa ympäristössä. |
Workshopeissa on tietoisesti käsitelty laajasti erilaisia digitaitoja, sillä kohderyhmän motivoinnin kannalta on ollut tarpeen tarjota eri osallistujia puhuttelevaa sisältöä. Osallistujien toiveita onkin kuultu pitkin matkaa erityisesti hankkeen yhteiskehittämisen tilaisuuksissa Digibrunsseilla, minkä pohjalta workshopiin ovat aiheet valikoituneet. Näemme osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoamisen keskeisenä osana toimintaa ja motivaation edellytyksenä.
Sisäisen motivaation syntyyn on esitetty psykologisina perustarpeina muun muassa omaehtoisuutta, kyvykkyyden osoittamista, yhteenkuuluvuutta sekä hyvän tekemistä. Näiden lisäksi motivaatioon on tunnistettu keskeisinä asioina myös tavoitteet, myönteiset tunteet, toimijauskomukset sekä merkityksellisyyden tunne. Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat kokemukseen selviytymisuskomuksista, ja myönteiset tunteet auttavat motivaation syntymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Jonkin asian merkityksellisenä kokemisen taas ohjaa ihmistä hyödyntämään voimavarojaan valitsemiensa asioiden pariin. (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari & Keto-Tokoi 2017, 15-16.)
Keinoina yllämainittujen perustarpeiden ja motivaatiotekijöiden huomioimiseksi hankkeen workshopeissa olemme osallisuuden huomioimisen lisäksi pyrkineet järjestämään toimintaa matalalla kynnyksellä yhteisöllisesti ja monipuolisesti tarkoituksenmukaisella ja kannustavalla ohjauksella. Ohjaajan huomioidessa myös muita ohjauksen ulottuvuuksia (Kolehmainen & Tuisku 2022) ja toteuttaessaan ohjausta tarkoituksenmukaisesti voidaan kasvattaa osallistujan motivaatiota jotakin asiaa tai tavoitetta kohtaan.
Workshopien yhteisöllisyyttä: yhdessä nauramista ja huumoria
Hankkeessa tehdyn alkukartoituksen (Jääskeläinen, Piispanen & Tuisku 2022) mukaan yhteisöllisyyttä työpajatoiminnassa edistää yhdessä tekeminen, jaetut kiinnostuksen kohteet ja tavat, keskustelu ja siinä käytetty huumori, turvallinen ympäristö sekä mahdollisuus osallistua toimintaan matalalla kynnyksellä. Hankkeen aikana tietynlaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen workshopeissa osallistujien kesken sekä ohjaajan ja osallistujien välillä onkin todettu vaikuttavan keskeisesti siihen, millainen ilmapiiri ja motivaatio toimintaan osallistumiseen syntyy.
Yhdessä nauraminen ja tilanteeseen sopivan huumorin käyttö on koettu workshopeissa virittävän ilmapiiriä myönteiseksi, minkä on havaittu edistävän workshopeissa toiminnan sujumista ja osallistujien toimijuutta ja osallisuutta. Oikeanlaisen ja tilanteeseen sopivan huumorin käytön on todettu myös tutkitusti synnyttävän positiivisia vaikutuksia esimerkiksi lieventämällä sosiaalista jännitystä sekä lisäten motivaation kokemusta (Alatalo, Röytiä & Poutiainen 2021). Jännitystä lieventävä näkökulma on erityisen tärkeä hankkeen kohderyhmä huomioiden, ja sen vuoksi workshopeissa onkin kokeiltu etenkin workshopin alussa sosiaalista ahdistusta lieventäviä ja tutustumiseen tähtääviä menetelmiä huumoria hyödyntäen. Workshopeissa on käytetty muun muassa humoristisia kortteja, videoita, kuvamateriaalia ja viestintää. Workshopeja on aloitettu “etsi huono vitsi”-tiedonhakutehtävällä sekä erilaisilla meemeillä tunnelmaa virittämään. Myös aina tilaisuuden tullen on tartuttu tilannehuumoriin ja jätetty aikaa niin sanotulle “asian vierestä”-keskustelulle, mikäli se on nähty osallistujien mielentilaa hyvään suuntaan virittävänä. Tämä vaatii ohjaajalta kykyä havainnoida vuorovaikutuksen kulkua, sekä kykyä reagoida otollisissa tilanteissa.
Tärkeimpänä kaikista yhteisöllisyyden kokemiseen on kuitenkin se, kohtaako ohjaajan viestintä osallistujien kanssa sekä se, millaiseksi osallistujien keskinäinen viestintä muodostuu. Olemme havainneet, että kynnystä vuorovaikutukseen madaltaa myös se, että ohjaajat kykenevät kertomaan samaistuttavia kokemuksia ja osaavat nauraa itselleen. Eipä ohjaajakaan ole immuuni esimerkiksi tekniikan toimimattomuudelle tai omille teknisille erheille, joten olennaista onkin, miten näissä tilanteissa suhtautuu ja minkälaista asennetta viestii teknologian parissa toimiessaan. Inhimillisellä suhtautumisella itseensä ja muihin, sekä virheiden teon sallivalla kulttuurilla voidaan purkaa sosiaalisen tilanteen jännitystä ja kaventaa ammattilaisen ja osallistujan kuilua luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentumiseksi. Luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä voidaan vahvistaa vuorovaikutussuhdetta tukien samalla muun muassa yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä asiakkaan itseilmaisua ja –tuntemusta (Hirvonen 2015, 26).
Vuorovaikutus ja siinä käytetty huumori onkin taitolaji. Myös Alatalo ym. 2021 toteavat osuvasti, että huumorin kokeminen on subjektiivista ja tilannesidonnaista, eikä ohjaaja täten pysty etukäteen ennustamaan, miten osallistuja suhtautuu käytettyyn huumoriin. Toisaalta, koska viestintätilanteita ei voi etukäteen käsikirjoittaa, on ohjaajan jokaisessa ohjaustilanteessa toimintaa, osallistujia ja ilmapiiriä tarkkaillen valittavat viestinnälliset menetelmät ja rohkeasti kokeiltava, mikä toimii ja mikä ei. Luottamuksen kasvaminen ihmisten välillä heidän oppiessaan toimivasta keskinäisestä vuorovaikutuksesta helpottanee tulevia vuorovaikutustilanteita. Hirvonen (2015, 17) kiteyttää sosiaaliohjauksessa persoonallisuuden merkityksen vuorovaikutuksessa osuvasti: “Työntekijä itse, omana persoonanaan ja persoonansa kautta välittämiensä viestien muodossa on osaltaan väline muutokseen – sitä edistäen tai tukahduttaen.”
Lähteet:
Alatalo, Sari & Röytiö, Suvi & Poutiainen, Anne 2021. Huumorin pilkahduksia korkeakouluopinnoissa. Oamk Journal 53. Viitattu: 12.1.2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021092046675
Hirvonen, Johanna 2015. Avauksia sosiaaliohjauksen menetelmällisyyteen. Teoksessa Johanna Hirvonen & Päivi Niiranen-Linkama & Mauno Saksio (toim.) Sosionomit asiakastyön kentillä. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Isola, Anna-Maria & Kaartinen, Heidi & Leemann, Lars & Lääperi, Raija & Schneider, Taina & Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna 2017. Mitä Osallisuus on?: Osallisuuden Viitekehystä Rakentamassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 12.1.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jääskeläinen, Virva & Piispanen, Saku & Tuisku, Rosa-Maria 2022. Digitaalisen oppimis – ja ohjausympäristön mahdollisuuksia ja vaatimuksia DigiGym -hankkeessa. Viitattu 12.1.2023. https://digigym.humak.fi/julkaisut-ja-materiaalit/
Kolehmainen, Marjo & Tuisku, Rosa-Maria 2022. Ohjauksen havaittuja ulottuvuuksia DigiGym-hankkeessa. Digi pintaan täytyy saada -blogi. Viitattu 12.1.2023. https://digigym.humak.fi/blogit/ohjauksen-havaittuja-ulottuvuuksia-digigym-hankkeessa/
Kirjoittaja 19.1.2023: Rosa-Maria Tuisku, kehittäjä DigiGym-hankkeessa ja asiantuntija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
