Kuluneen vuoden aikana olemme toteuttaneet digitaitojen harjoittelua viikoittaisissa workshopeissa (56 kertaa) ja kuukausittain yhteiskehittämisen DigiBrunssi -tapahtumissa (27 kertaa). Yksilövalmennusta on tehty yli 60 kertaa. Yksilövalmennusta järjestetään joko ohjattavan itsensä tai hanketyöntekijän aloitteesta, ja valmennus voi olla erilaisten akuuttien digipulmien ratkontaa tai perusdigitaitojen harjoittelua. Toimintaan on osallistunut noin 60 Valo-Valmennusyhdistyksen työpajatoiminnan osallistujaa.
Tässä blogissa tarkastellaan ohjausta ja sen ulottuvuuksia toimintamme ytimenä. Ohjausta toteutetaan workshopeissa, DigiBrunsseilla ja yksilövalmennuksessa. Toiminnassamme ohjaus on yhteistoimintaa, jolla edistetään ohjattavana olevien osallistujien elämäntilanteen prosesseja, jotka liittyvät esimerkiksi työhön tai opiskeluun siirtymiseen, elämänhallintaan, hyvinvointiin tai osallisuuteen. Onnistunut ohjaus edellyttää yhteistyösuhteen rakentamista, jaettua tavoitetta ja dialogisuutta (Vehviläinen 2020, 5).
Digitaalinen ohjaus tarkoittaa, että ohjauksen prosesseihin kiinnitetään digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä tai käsittelemistä toiminnan ohjaustyössä. Digitaalisen median ja teknologian hyödyntämisen tulisi aina tukea ohjauksen perustavoitteita kuten työllisyyden edistämistä. Digitaalinen ohjaus voi olla sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaa – tai näiden kahden sekoitusta. Digitaalista mediaa ja teknologiaa voidaan hyödyntää toiminnassa välineenä, toimintana tai sisältönä. Digitaalista ohjausta ohjaavat samat arvot ja periaatteet kuin muutakin työpajatoimintaa. (Verke- Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus 2022.)
Oppimista ja yhteistoimintaa toimijuuden edistämiseen
Ohjauksemme päämääräkäsite on aina toimijuus. Toimijuuden perusulottuvuuksissa on esimerkiksi motivaatio, pystyvyys, tahtominen, osaaminen, osallisuus ja asettuminen yhteisöihin sekä aktiivinen ja kriittinen vaikuttaminen toimintaan. (Vehviläinen 2022, 6-7.) Ohjauksessa pyrimme tunnistamaan toimijuuden esteitä ja hidasteita sekä vaikuttamaan niihin. Tunnistamiamme toimijuuden esteitä ovat esimerkiksi sosiaaliset haasteet, heikko minäpystyvyys ja digitaalisten välineiden puute. Esteet voivat olla sisäisiä tai ulkoisia, sekä erilaisia toimijuuden mahdollisuuksia, jotka voivat paikantua yksilön merkityksiin, yhteisöllisiin rakenteisiin tai toimintatapoihin. Pyrkimys vahvistaa toimijuutta vaikuttaa aina siihen, millaisia keinoja ja interventioita ohjauksessa käytetään ja millaista vuorovaikutuksen tulisi olla. Toimijuuden mahdollisuudet ja esteet ovat aina yksilölliset, mistä johtuen ohjaajan toimintaa tulee toteuttaa tilanteisesti neuvoteltavana. (mt., 6-7.)
Ohjauksen orientaatiot
Ohjauksella on erilaisia orientaatioita, jotka määrittyvät sen mukaan, mitä ollaan tekemässä. Ne jäsentyvät vuorovaikutuksen tavassa ja toiminnan kautta pedagogiikaksi. Ohjaajalla on käytössä monenlaisia keinoja toimijuuden lisäämiseen. (Vehviläinen 2020, 9-16.) Tällaisesta esimerkkinä hankkeemme toiminnassa on muun muassa kehittämistiimityöskentely, jolloin toimitaan pienemmässä ryhmässä. Keinot suhteutuvat aina siihen ohjauksen orientaatioon, jota käytetään. Osallistujan toimijuutta vahvistaa dialogiseen kumppanuuteen tähtäävä ohjaustoiminta, jossa on käytössä joustavasti eri orientaatiot. Orientaatioita on neljä. (mt., 9-16.)
1 Opettamisorientaatiossa ohjausinterventioita jäsennetään suunnitelluksi poluksi eli oppimisen ohjaustoiminta järjestetään tavoitteita vastaavaksi pedagogiikaksi. Tämä voi olla esimerkiksi valmiita tehtäviä, joita viitoitetaan. Tehtävät sovitetaan aiempaan osaamiseen ja taitoja kehitetään systemaattisesti. Ohjauksella on tarkoitus huolehtia, että erilaiset osaamiset pääsevät käyttöön ja kehittymään. (Vehviläinen 2020, 10; Vehviläinen 2014.) Tällainen ohjausorientaatio on ollut esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijoiden järjestämissä Photoshop- ja Blender-koulutuksissa. Myös yksilövalmennuksessa ollaan tehty systemaattista taitojen kehittämistä esimerkiksi tekstinkäsittelyssä.
2 Ongelmanratkaisuorientaatiossa etsitään ratkaisuja työskentelyssä kohdattuihin ongelmiin ja kokeilla vaihtoehtoisia tapoja. Ohjaus on neuvoja tai ehdotuksia, palautetta (kiittävää tai korjaavaa) ja ratkaisuvaihtoehtojen rakentelua yhdessä. (Vehviläinen 2020, 9-16.) Sekä yksilövalmennuksessa että workshopeissa esimerkiksi CV:n tai työhakutaitojen yhteydessä ollaan ohjauksella ratkottu ongelmia, vaikka kuntouttavan työtoiminnan mainitsemista CV:ssä. CV:tä on tehty Canva-ohjelmalla. Joskus ratkaistu ongelma voi olla vaikka jonkun sovelluksen käyttäminen.
3 Tutkivassa orientaatiossa tutkitaan, mitä osallistujan kokemuksessa ja tilanteessa on nähtävissä sekä löydetään uusia näkökulmia ja tulkintoja, joita ei ole aiemmin havaittu. Keinoina on kysyminen ja kertomaan kutsuminen, puhumaan houkuttaminen, virittävät tekstit ja kuvat sekä peilaava palaute. Orientaatio mahdollistaa kriittistä itsereflektiota. (Mt., 9-16.) Useimmissa workshopeissa on käytössä tutkiva orientaatio esimerkiksi keskusteluissa digihyvinvoinnista tai rajojen vetämisestä digitaalisuuteen. Myös DigiBrunsseilla on tarkasteltu asioita eri puolilta kuten osallistujien tietoturvaosaamisesta tai ideoitu uuden kirjoittamisen taitojen harjoittelua sekä merkitystä.
4 Kannattelevassa orientaatiossa keskitytään olemaan läsnä ja hyväksytään osallistujan kannettavana oleva kokemus, joka voi olla tunteita tai reaktioita. Olennaista on kokemuksen hyväksyminen sekä välittää henkilölle, että tunne on kuultu. Aktiivinen ja myötäelävä kuuntelu on kannattelevaa eli referoidaan kuultua puhetta sekä viestitään äänensävyin, ilmein ja elein. Orientaatiossa metapuheen tuottaminen korostuu eli sen sanoittaminen mitä kulloinkin tapahtuu esimerkiksi, kun aloitetaan, lopetetaan tai siirrytään ohjauksessa eteenpäin. (Mt., 9-16.) Kannatteleva orientaatio on usein läsnä ohjauksessamme. Jokaisen tunne ja reaktio on hyväksyttävä: Digitalisaatioon suhtaudutaan joskus kriittisesti ja yhteiskunnan palvelut ovat joillekin myös syrjäyttäviä. Osallistujien heikko minäpystyvyys vaikuttaa siihen, että pienetkin ponnistelut voivat nostaa esiin pelkoa tulevaisuudessa onnistumisesta.
Ohjauksella on merkitystä
Ohjauksella voidaan tukea osallistujia pohtimaan, ottamaan kantaa sekä tuottamaan uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Hankkeen toiminnassa ohjataan paljon ja ohjaaminen voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Aina ohjaajan kohdatessa osallistujan, hän vaikuttaa osallistujan käsitykseen itsestään oppijana ja ihmisenä. Siksi on tärkeä pohtia ja tiedostaa, miten ohjaajana toimii erilaisissa ohjaustilanteissa. Alta löytyy kaaviokuva DigiGym-hankkeessa havaituista ohjauksen ulottuvuuksista eriteltyinä.
Kuva: DigiGym-hankkeessa havaittuja ohjauksen ulottuvuuksia.
Lähteet:
Vehviläinen, Sanna 2020. Ohjauksen orientaatiot ja dilemmat. Teoksessa Teoriaa ja työkaluja ohjatun harjoittelun kehittämiseen. Viitattu 19.12.2022, https://enorssi.fi/julkaisut/teoriaa-ja-tyokaluja/mobile/index.html#p=4, 2-22.
Vehviläinen, Sanna 2020. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Neljäs, korjattu painos. Helsinki: Gaudeamus.
Verke – Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus 2022. Digitaalinen nuorisotyö. Viitattu, 19.12.2022, https://www.verke.org/verke/digitaalinen-nuorisotyo/
Kirjoittajat 21.12.2022:
Marjo Kolehmainen, projektipäällikkö DigiGym-hankkeessa ja lehtori Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
Rosa-Maria Tuisku, kehittäjä DigiGym-hankkeessa ja asiantuntija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
