Työelämä on täynnä viestintää ja tekstejä: raportteja, tiedotteita, tarjouksia, lukuisia verkkotekstejä ja niin edelleen. Kirjoittaminen on keskeinen osa monen työtehtäviä. Suurin osa nuorten ja aikuisten vapaa-ajan kirjoittamisesta keskittyy verkkoon. Yhteiskunnassa elämän useat osa-alueet kuten sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen linkittyvät yhä enemmän verkkokommunikointiin ja luovaan sisällön tuottamiseen, jonka kautta rakentuu niin yhteiskunnallinen osallisuus kuin merkitysten rakentaminen henkilökohtaiseen elämään. Syrjäytymisvaarassa ovat ne henkilöt, jotka eivät kykene aktiiviseen verkko-osallisuuteen, vaan jäävät passiivisiksi viihteellisten sisältöjen vastaanottajiksi. Osallisuus vaatii uuden kirjoittamisen taitoja. (Kalliopää 2017.) Kyseessä ovat taidot, joka on tärkeä hallita niin työelämässä, opiskeluissa ja vapaa-ajallakin osana omaa elämänhallintaa.
Tiedätkö, millaisista taidoista on kysymys? Onko sinulla uuden kirjoittamisen taidot hallussasi? Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan asiaa tai harjoittelemaan näitä taitoja?
Laajentunut kirjoittamisen käsite
Uusi kirjoittaminen on sosiaalisesti jaettua kirjoittamista, joka tapahtuu verkossa, sosiaalisen median alustoilla. Kirjoittamisessa käytetään tekstin lisäksi ääntä ja kuvaa. Tätä voidaan kutsua myös sosiaalisen median kirjoittamiseksi. Peruskoulun tämänhetkisessä opetussuunnitelmassa kyseisiä taitoja opetetaan osana monilukutaitoa.
Uudessa kirjoittamisessa on useita eri osataitoja. Kirjoittamisen käsitettä laajentavia uusia osataitoja ovat Kallionpään (2014: 67) mukaan ainakin seuraavat taidot:
- Tekniset taidot: vaaditaan osaamista ja hallintaa alati muuttuvista laitteistoista, sovelluksista ja verkkoympäristöistä.
- Multimodaaliset taidot: Teksteissä on merkityksiä välittäviä elementtejä kuten ääntä, kuvaa, videoita.
- Sosiaaliset taidot: Osallisuuden kulttuuri tekee kirjoittamisesta aktiivista ja sosiaalista toimintaa
- Julkisuustaidot: Kirjoittaminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa on julkista. Tämä edellyttää arviointi- ja kommunikointitaitoja niin sosiaalisten käytäntöjen kuin säännösten hallintaa.
- Monisuorittamis- ja tietoisuustaidot: Verkkoympäristössä uudenlaisilla tekstilajeilla toimiminen edellyttää monisuorittamisen sekä tietoisuustaitojen vuorottelun hallintaa.
- Luovuustaidot: Luovuus on osa uudenlaista kirjoittamista.
DigiGymin treenit
Harjoittelemme taitoja osana hankkeen toimintaa niin workshopeissa kuin yhteiskehittämisen DigiBrunsseilla. Mahdollistamme osallistujille uuden kirjoittamisen taitojen harjoittelua monella tapaa: Käytämme tekniikkaa kuten sovelluksia, verkkoympäristöjä, kameraa ja puhelinta; luomme multimodaalista viestintää esimerkiksi yhdistämällä kuvaa, tekstiä ja ääntä; työskentelemme yhdessä ja luomme sosiaalisuutta edistäviä mahdollisuuksia; harjoittelemme julkisuustaitoja tekstejä julkaisemalla (kuten verkkosivujemme tarinat sekä toimintamme Howspace-alustalla) sekä markkinoimaan omia tekstejä (esimerkiksi sähköiset osaamisportfoliot); luomme virheitä sallivan ja niistä oppivan ympäristön sekä annamme toisillemme palautetta. Hankkeen työntekijät ovat mukana pajalaisten kanssa oppimassa ja tekemässä.
Case: Emoji-workshop
Mediakirjoittamisen taitoja harjoiteltiin kesällä toteutetussa Emoji-workshopissa, jossa teemana oli emojien eli kuvamerkkien käyttäminen viestinnässä. Workshopin ensimmäinen vaihe oli yhdessä keskustelu, jossa osallistujille esitettiin erilaisia emojeita. Keskustelua käytiin emojien tulkitsemisesta ja käyttämisestä eri tilanteissa. Osallistujat tulkitsivat melko jyrkästi normihymiön ? käytön passiivisaggressiiviseksi. Osallistujat kertoivat käyttävänsä itsensä näköisiä ja eri ihmisten kanssa erilaisia emojeita. Normihymiötä lähellä olevaa hymynaamaa ? voi esimerkiksi käyttää perheen kanssa.
Alkukeskustelun jälkeen siirryttiin toiseen vaiheeseen tutkimaan DigiGymin Instagram-postauksien emojien käyttöä. Postaukset ovat pääsääntöisesti hankkeen työntekijöiden tekemiä. Saimme kommentteja ja vinkkejä viestintämme kehittämiseen kohderyhmää palvelevaksi. Tämä harjoitus oli myös osa arjessa tapahtuvaa yhteiskehittämistä, mikä on hankkeemme yksi keskeinen toimintamalli. Keskustelua käytiin monesta eri saavutettavuuteen liittyvästä teemasta kuten helppolukuisuudesta ja sisällön ymmärrettävyydestä. Emojien käytössä toivottiin maltillisuutta, jotta viesti ei vaikuta ”liian pirteän aamuradion juontajan” sanomalta. Tekstin pitäisi itsessään pystyä välittämään tunnetta. Runsas emojien käyttö luo mainonnan tunteen, mikä osalle aiheuttaa negatiivista suhtautumista. Osallistujat pitivät runsasta emojien käyttöbuumia ”old fashioned”. Teksti muuttuu helposti ristiriitaiseksi, jos virallisemmassa tekstissä käytetään emojeita. Virallista tekstiä on turha naamioida trendaavaksi emojien avulla.
Lopuksi toteutettiin harjoitus hankkeen Howspace-alustalla. Osallistujat saivat kukin lisätä emojit muutamaan valmiiksi laadittuun eri sisältöiseen viestiin. Yhdessä tarkasteltiin miten emojien käyttö vaikuttaa viestin sanomaan, ja miten eri lailla samaan tekstiin valitut emojit tuovat tunnetta viestiin tai millaisen kuvan ne antavat viestin kirjoittajasta.
Workshopissa oli mukana paljon huumoria ja yhdessä nauramista. Yhdessä nauramisen jälkeen alussa hiljaisemmat osallistujat saivat pikkuhiljaa rohkeutta osallistua keskusteluun. Workshopissa saavutettiin yhteisöllinen tunnelma.
Uuden kirjoittamisen taidot työpajatoiminnassa
Uuden kirjoitustaidon kehittäminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa digiyhteiskunnassa. Sen harjoitteleminen sopii kokeilujemme perusteella hyvin osaksi työpajatoiminnan tarjoamaa informaalia oppimisympäristöä, jonka tavoitteet ovat osallisuuden ja työllisyyden edistämisessä. Työpajatoiminnan arkeen on mahdollista synnyttää monia motivoivia ja innostavia tiloja uuden kirjoittamisen taitojen oppimiseen. Työpajatoiminnan asiakkaille on tarpeellista tarjota mahdollisuuksia päivittää taitojaan joustavasti laajentuneen kirjoituskäsitteen mukaisesti.
Jatkamme DigiGymissä treenejä ja rohkeasti suosittelemme muitakin työpajatoimijoita järjestämään mahdollisuuksia uuden kirjoittamisen taitojen harjoitteluun!
Lähteet
Kallionpää, Outi 2014. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys. Media & viestintä 37(2014): 4, 67.
Kalliopää Outi 2017. Uuden kirjoituksen opetus. Kirjoittamisen tutkimus ja luova kirjoittaminen Jyväskylän yliopistossa. Viitattu 26.8.2022, https://creativewritingstudies.ma-pe.net/outi-kallionpaa-uuden-kirjoittamisen-opetus/
Kirjoittanut 30.8.2022 Marjo Kolehmainen, projektipäällikkö DigiGym -hankkeessa ja lehtori Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.
