Olemme toimineet työpajatoiminnan osallistujien digitaitojen treenaamisen parissa. Emme ole kohdistaneet suoraan toimintaa työpajaohjaajien digitaitojen kehittämiseen. Ohjaajat ovat osallistuneet toimintaamme välillisesti yhteistyössä osallistujien kanssa esimerkiksi osallistumalla workshopeihin ja DigiBrunsseihin, saamalla digitukea hankkeemme ohjaajalta ja mallioppimalla osallistujilta sekä hankkeen toiminnasta. Muutamat ohjaajista ovat kokeilleet itseohjautuvasti digitaalisia alustoja lähiohjauksen rinnalla esimerkiksi käyttämällä Howspacea viestinnän ja vuorovaikutuksen tukena.
Tavoitteena on, että toiminta kehittäisi välillisesti osallistuvien ohjaajien digitaitoja. Järjestimme joulukuussa ohjaajille arviointitilaisuuden, jossa selvitimme heidän ajatuksiaan ammatillisen digiosaamisen kehittymisestä hankkeen vaikutuksena.
Arviointia osaamisen kehittymisestä
Tapaamisen osallistui kahdeksan ohjaaja. Heidän kokemuksensa hankkeesta oli erimittainen. Kartoitimme tapaamisessa hankkeen toiminnan vaikutuksia ammatilliseen digitaaliseen osaamiseensa. Arvioinnissa käytimme mukaillen viittä Verken ammatillisen nuorisotyön digiosaamisen kriteereistä: laitteiden ja sovellusten hallinta, oman työn organisointi, media- ja informaatiolukutaito, digitaalinen luovuus ja digitaalinen kommunikaatio ja vuorovaikutus. Työskentely tapahtui Jamboard-alustalla hankkeen kehittäjän alustamana. Ohjaajat kirjoittivat alustalle yksilöllisesti arvioitaan osaamisalueista sekä arvioivat jokaisen kriteerin kohdalla oman osaamisen vahvistumista hankkeen vaikutuksesta asteikolla 1–5, jossa yksi oli vähän ja 5 paljon. Taidoista keskusteltiin tarpeen mukaan, mutta pääpaino oli kirjallisessa arvioinnissa. Lopussa oli keskustellen toteutettu arviointikysymys, jossa pyydettiin vapaasti kommentoimaan osaamisen kehittymistä hankkeen aikana.
Ensin arviontiin laitteiden ja sovellusten hallintaa: oman käytön osaamista sekä kykyä neuvoa ja tukea osallistujia. Vastauksissa nostettiin esiin hankkeessa käytössä olleita sovelluksia kuten Mentimeter, Canva, QR-koodi ja Kahot. Tuesta nousi esiin hankkeen ohjaajan tarjoama tuki ohjaajille sekä osallistujan jakama osaaminen. Yksi maininta liittyi hankkeen ohjaustapaan tehdä yksilövalmennusta, jossa digitaitoja vahvistamalla tuetaan osallistujien työnhaunprosessia. Osaamisen vahvistumisen keskiarvo oli 2.7.
Oman työn organisoinnissa arvioitiin osaamista digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä suunnittelussa, palautteessa ja osallistavassa työssä sekä osallisuuden vahvistamisessa. Kysymystä kohdennettiin niin yksilö- kuin ryhmätyöhön. Edelleen mainittiin toimissa käytettyjä sovelluksia. Yhdessä kommentissa todettiin, että ei hyödynnä digiä, ja päätteli tämän käyttämiensä post-it lappujen määrästä. Digitaalisia ratkaisuja on hyödynnetty pajan sisäisen viestinnän kehittämisessä. Osaamisen vahvistumisen keskiarvo oli 1.8.
Media- ja informaatiolukutaidon kriteeri kohdistui ajankohtaisten mediaan ja digitalisaation ilmiöiden tunnistamiseen, median hyvien puolien ja riskien käsittelemiseen osallistujien kanssa sekä kriittisen ajattelun tukemiseen sisällöissä ja palveluissa. Vastauksissa kerrottiin lukuisista keskusteluaiheista pajalaisten kanssa, joiden voidaan tulkita resonoineen workshopeista ja jatkuen keskusteluna pajan arjessa. Aiheista mainittiin esimerkiksi digi-ilmiöt, digirajat, turvallisuus verkossa, tiedonhaun luotettavuus ja median tuomat paineet. Vastauksissa tunnistettiin, että keskusteluja on tehty jo ennenkin, mutta ei tietoisesti kansalaisdigitaitojen taitojen näkökulmasta. Osaamisen vahvistumisen keskiarvo 1.75.
Digitaalisessa luovuudessa työn vaatima osaaminen tarkoittaa tekstin, kuvan, äänen ja videoiden julkaisua saavutettavuus ja tekijänoikeuden huomioiden sekä osallistujien tukemista itseilmaisuun, luovuuteen ja sisällön ilmaisuun teknologiaa hyödyntäen. Esiin nostettiin pajan arjen toimintaa, joihin hanke on tuonut digitaalisuutta kuten käsitöiden esittely, joulukalenterin tekeminen, Howspacen alustan käytön sekä harjoitellut kuvankäsittely ohjelmat. Osaamisen vahvistumisen keskiarvo 2.6.
Digitaalinen kommunikaatio ja vuorovaikutus osaaminen tarkoittaa, että osaa tunnistaa digiviestinnän tapoja ja kulttuureja sekä osaa hyödyntää digitaalisia välineitä viestinnässä. Kriteeri edellyttää, että osaa työssään tukea osallistujia hyödyntämään digitaalisia keinoja sosiaalisiin suhteisiin, yhteistyöhön ja osallistumiseen sekä vaikuttamiseen. Tässäkin kohdassa esiin nostettiin erilaisia käytössä olevia sovelluksia, joiden kautta viestitään osallistujien kanssa sekä kuvallista viestintää kuten meemit ja emojit, jotka ovat olleet hankkeessa uuden kirjoittamisen taidon workshopin aiheina. Osaamisen vahvistumisen keskiarvo 2.1.
Lopuksi esitettiin keskusteluun kysymys, miten hankkeen toiminta on yleisesti vaikuttanut ammatilliseen digiosaamiseen. Esiin nousi lisääntynyt tietoisuus uusista sovelluksia ja havainnot osallistujien motivoinnin sekä itseohjautuvuuden haasteista käyttää digitaalista viestintää. Ohjaajat toivat esiin kokemuksia, kuinka toiminta on tuonut lisää yhteistä ja ohjattua toimintaa pajalle, kohottanut yhteishenkeä ja monipuolistanut toimintaa. Heidän käsityksensä siitä, että ”digitaidot ovat vain laitteita ja sovelluksia” on laajentunut. Luulo siitä, että olisi itse sivullinen digitaitojen valmentamisessa tai käyttämisessä pajan työssä on muuttunut mahdollisuudeksi olla toteuttaja.
Kohti tiedostetumpaa toimintaa, lisää ideoita ja rohkeutta
Kokonaisuutena ohjaajat arvioivat digitaalisen osaamisensa kasvaneen hankkeen toiminnan vaikutuksena tyydyttävästi (keskiarvo 2.2.)
Ohjaajat arvioivat eniten osaamista kertyneen laitteiden ja sovellusten hallinnassa sekä digitaalisen luovuuden toteuttamisessa. Ohjaajat ovat oppineet käyttämään erilaisia sovelluksia ja tunnistavat niitä. He tuottavat sovelluksilla mediasisältöjä pajan toiminnasta. He tukevat osallistujia itseilmaisuun ja luovuuteen median teknologian avulla esimerkiksi työnhakuprosessissa.
Vähiten oppia oli kertynyt media- ja informaatiolukutaidossa sekä oman työn organisoinnissa. Media- ja informaatiolukutaidon osaaminen arvioitiin ennestään jokseenkin tutuksi. Vähemmälle on jäänyt ymmärryksen lisääminen, kuinka digitaalisuus mahdollistaa paremmin ohjaajan työn tavoitteiden toteutumista kestävästi tai toisi siihen hyötyä esimerkiksi yhdenvertaisuuden tai osallisuuden periaatteiden lisäämisen näkökulmista.
Hanke on välillisellä toiminnallaan tyydyttävästi mahdollistanut ohjaajien ymmärryksen ja osaamisen lisääntymistä ammatillisista digitaalisesta osaamisesta. Toiminta on luonut innostusta digitaalisen ohjauksen toimintakulttuurin toteuttamiseen tiedostetusti. Rohkeus on lisääntynyt kokeiluihin ja ymmärrys sekä ideat digitaalisen median ja teknologian käyttämiseen välineenä, sisältönä sekä toimintana pajan toiminnassa on kehittynyt. Hanke on antanut hyviä malleja toteuttaa digitaalista yhteisöllistä toimintaa.
Ohjaat näkevät osallistujien digitaitojen edistäminen merkittävänä toimintana ja käsitys on vahvistunut, että sitä voisi tehdä jokainen ohjaaja, eikä se ole erillistä toimintaa pajan tavoitteista. Ymmärrys on syventynyt siitä, kuinka digitaalinen teknologia ja media ovat ilmiöinä kulttuurissa sekä yhteiskunnassa, jonka kautta ne ovat läsnä osallistujien arjessa, ulottuen aina työpajatoiminnan ohjaukseen asti. Digitaalisuuden laajuuden ymmärtäminen myös niin sanottuna kansalaistaitona sujuvoittaa aiheen kytkemistä osaksi työpajatoimintaa ja sen tavoitteita liittyen osallisuuteen ja hyvinvointiin: Miten digitaalisuus tukee tai estää osallisuutta ja hyvinvointia? Miten digitaalisuus mahdollistaa osallistujan tavoitteiden toteutumista? Ohjaajien käsitys digitaidoista, niiden teknisestä ja tiedollisesta puolesta on kasvanut.
Hankkeen toiminta on luonut digitaalisen yhteisöllisen mallin toteuttamiseen otollisen maaperän. Digitaalisuuden juurtuminen ohjaajien toimintaan ja työotteeksi vaatii kannustusta, mahdollistamista ja tukea niin koulutusta kuin suunniteltua osaamisen jakamista. Myös digivälineitä. Lisäksi olisi hyödyllistä yhdessä ohjaajien kanssa muodostaa näkemyksiä digitaalisuuden tuomista hyödyistä oman työn organisointiin, osallistujien osallisuuteen ja erityisesti yhteisöllisyyteen jo tunnistetun vuorovaikutuksen mahdollistamisen lisäksi. Yhteistä keskustelua tulisi käydä myös osallistujien motivoinnista ja innostamisesta sekä minäpystyvyyden tukemisesta digitaalisen median ja teknologian käyttöön.
Kirjoittaja 13.2.2023 Marjo Kolehmainen, projektipäällikkö hankkeessa ja lehtori Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.
