Hankkeen aikana on havaittu, että osallistujilla on monenlaisia digikuiluja. Digikuilujen syvempi tarkastelu nähtiin tarpeellisena, jonka toteuttamiseen hanke sai lisärahoituksen. Näin ollen DigiGymin toiminta jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Loppuvuodesta tarkastelussa ovat erityisesti havaitut heikko-minäpystyvyys -kuilu sekä digitaalisuuden hyödyntämiskuilu.
Digikuilut ovat haasteita saada osallistujiamme mukaan digitaitojen harjoitteluun työpajatoiminnan aikana, minkä vuoksi ne tarvitsevat lisätarkastelua. Havaitut digikuilut voivat jättää osallistujamme elämän eri osa-alueiden palvelujen ja osallisuuden ulkopuolelle. Digitalisaatio näkyy laajasti yhteiskunnassamme ja digitaidot ovat kansalaistaitoja. Digikuilut kuvastavat saavutettavuuteen, saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyviä aukkoja, jonka vuoksi osallistujamme eivät voi, osaa tai halua digitaalista teknologiaa tai digitaalisuutta arkeensa. (Rantala, Marttila ja Lund 2022.)
Vertaisuuden mahdollisuudet
Jotta osallistujat innostuisivat digitaitojen harjoittelusta työpajatoiminnassa, niin tarvitaan keinoja digikuilujen ylittämiseen. Selvitämme digikuilujen ylittämisen yhtenä keinona vertaisuuden ja vertaisohjaajan roolia. Hankkeessamme on aloittanut huhtikuussa vertaisohjaaja, joka on osallistunut työpajatoimintaan eli jakaa samoja kokemuksia kuin osallistujat. Vertaisohjaajan osallistuminen kehittämistyöhön mahdollistaa työpajan osallistujien näkökulman huomioimista sekä syventää samalla käytössä olevaa yhteiskehittämisen otetta. Osallistujien pidempi sitouttaminen kehittämiseen ei ole mahdollista, mikä johtuu heidän työtoimintapäivien ja elämäntilanteiden vaihtuvuudestaan.
Vertaisohjaajan tarjoama vertaistuki on kokemukselliseen asiantuntijuuteen perustuvaa tukea ihmisten välillä, jonka avulla pyritään saamaan käyttöön osallistujien omia voimavaroja (Niininen ja Terävä-Karhinen 2021). Tavoitteenamme on, että vertainen voi tukea ja rohkaista osallistujaa osallistumaan toiminnassamme digitaitojen harjoitteluun. Digitaitoja tarvitaan niin kansalaistaitona kuin koulutukseen ja työhön siirtymisessä.
Vertaisuuteen liittyy omien kokemusten kertominen, toisten kuuleminen, tunteiden ilmaisua ja käsittely, toisten kokemuksista oppimista sekä luottamuksellisessa ilmapiirissä uusien selviytymiskeinojen omaksuminen. Vertaisuutta toteutamme niin keskustellen kuin toiminnallisesti. (Niininen ja Terävä-Karhinen 2021.)
Heikko minäpystyvyys digikuiluna
Yhdeksi digikuiluksi on havaittu työpajatoiminnan osallistujien heikko minäpystyvyys. Tuisku ja Jääskeläinen käsittelivät blogissaan aikaisemmin minäpystyvyyden tukemisen merkityksestä digitaitojen oppimisessa. Selvitämme vertaisuuden mahdollisuuksia ja merkitystä heikon minäpystyvyyden muodostaman kuilun ylittämiseen digitaitojen oppimiseksi. Miten vertaisuudella voidaan kaventaa työpajatoiminnan osallistujien heikon minäpystyvyyden muodostamaa digikuilua?
Olemme kiinnostuneet siitä, miten vertaisohjaaja voi rohkaista tekemään ja keskustelemaan ja sekä mahdollistaa kohderyhmälle samaistumista. Olemme havainneet, että osallistujien heikko minäpystyvyys näkyy varovaisuutena keskustella ja kokeilla, haasteiden välttämisenä (esimerkiksi ei haluta kokeilla uusia asioita), luovuttamisena ja vanhoista toimintatavoista kiinni pitämisenä. Jos minäpystyvyys on vahva, se näkyy osallistujissa itseohjautumisena (tartutaan tehtäviin), luottamuksena omiin kykyihin, omien epämukavuusalueiden tunnistamisella (”tämä on vaikeaa, mutta kokeilen silti”) ja niihin heittäytymisellä sekä selviytymisenä vastainkäymisistä.
Vertaisuutta käytämme toiminnallisesti. Selvitämme vertaisuuden merkitystä erityisesti hankkeelle rakennettavassa työnhakutaitojen tukemiseen tarkoitetussa VR-ympäristössä, jota rakennamme yhteiskehittämällä osallistujien kanssa. Kehittämisessä on mukana ammattilaisten kanssa työpajatoiminnan osallistujista koottu kehittämistiimi sekä vertaisohjaaja. Kehittämistiimi suunnittelee yhdessä ammattilaisten ja vertaisohjaajan kanssa ympäristön sisältöä, testaa ja arvioi sen toimivuutta. Sen jälkeen VR-ympäristöä pilotoidaan muille työpajatoiminnan osallistujille. Vertainen on järjestämässä pilotointeja, ja toimii niissä ohjaajana.
Osallistujien ääni -projekti on toinen toiminnallinen kokonaisuus, jossa vertaisohjaaja on kiinteästi mukana ohjaamassa ja tukemassa. Tavoitteena on, että toimintaamme osallistuneet tuottavat erilaista digitaalista mediaa ja teknologiaa käyttämällä sisältöä, jolla he esittelevät tehtyä toimintaamme ja kokemuksiaan siihen osallistumisesta.
Hyödynnettävyys digikuilu
Lisäksi havainnoimme vertaisuuden merkitystä digitaalisuuden hyödyntämiskuilun ylittämisessä. Hyödyntämiskuilu tarkoittaa osallistujien digitaalisuudesta ja niiden välittämistä toiminnoista sekä palveluista kokemaa hyötyä omaan elämäänsä eri osa-alueilla. Hyödyntämiskuilu on monimutkainen ilmiö, koska hyötyjen ohella siinä ovat mukana digitaalisuudesta saadut vaikutukset ja merkityksellisyys.
Hyödynnettävyys digikuilua voisi kuvata, että ”ei digiä digin vuoksi”. Teknologian ja median käytöllä sekä digitaitojen opettamisella pitää kokea saavansa hyötyä: taloudellista, sosiaalista, osallisuutta, tehokkuutta jne. Osallistujaa ei innosta/kiinnosta median ja teknologian opetteleminen, kun hän ei koe siitä olevan hyötyä. Esimerkiksi Canvan opettelu ei kiinnosta, jos ei näe siitä olevan hyötyä mihinkään. Kunnes oivaltaa, että sitä voi käyttää työnhaussa, sen avulla voi esimerkiksi tehdä CV:n tai tyylikkäitä ilmoituksia someen lani-tapahtumasta. Tai videokuvaamisen opettele ei kiinnosta, kunnes oivaltaa, että kuvaamalla voi kertoa muille, millaisen lani-tapahtuma järjestämisessä oli mukana. Tai verkkosivujen tekeminen ei kiinnosta, kunnes tulee ymmärrys, että sen avulla voi kertoa lanien järjestämisestä. Ja kertomisella saadaan uusia tyyppejä mukaan sekä ladata videoita youtubeen, saada videoista kommentteja ja kokea yhteisöllisyyttä.
Vertaisuutta hyödyntämiskuilun ylittämisessä tarkastelemme työnhakutaitoihin liittyvällä keskustelulla, jota tarjoamme osallistujille. Keskustelussa vertaisohjaaja keskustelee osallistujan kanssa esimerkiksi työnhakuun liittyvistä kokemuksista, tunteista, tilanteista ja tarpeista. Keskustelu nostaa esiin työnhakutaitoihin liittyvää digitaitojen osaamista. Keskustelulla vertaisohjaaja kartoittaa osallistujan tilannetta, jonka avulla ammattilaisen kanssa tehdään suunnitelma digitaitojen kehittämiseen työnhaussa. Suunnitelman mukaisesti yhdessä vertaisohjaaja ja ammattilainen tukevat osallistujaa työhakutaidoissa kuten laatimalla Canvalla CV:n, harjoittelemalla videohakemuksen laatimista tai verkkovälitteistä työhaastattelua.
Vertaisuus vahvistaa voimavaroja
Vertaisuus perustuu voimavarakeskeiseen ohjaukseen, jonka mukaan digitaitojen oppimisessa ja digiosallisuuden lisäämisessä keskitytään osallistujan voimavaroihin sekä mielenkiinnon kohteisiin. Vertaisohjaaja näkee oman tarinansa samankokoisena ja arvoisena kuin toisten osallistujien kokemukset. Osallistujilta saadut kokemukset, kuunteleminen ja vuorovaikutus ovat vertaisohjaajalle henkilökohtaisen kasvun lähde ja tuki. Vertaisohjaajuudessa on kyse ohjaajan omaan kokemukseen ja hankkeen ammattilaisilta saatavaan sparraukseen sekä valmennukseen perustuvasta osallistujien tukemisesta digitaitojen oppimiseen.
Lähteet
Rantala Hanna, Marttila Maria ja Lund Virpi 2022. Toteutuuko kaikkien oikeus käyttää digitaalisia palveluita? Digituen yhteisöpajoissa esitettiin älypuhelimen sisällyttämistä osaksi toimeentulotukea. Laurea Journal. Viitattu 17.4.2023.https://journal.laurea.fi/toteutuuko-kaikkien-oikeus-kayttaa-digitaalisia-palveluita-digituen-yhteisopajoissa-esitettiin-alypuhelimen-sisallyttamista-osaksi-toimeentulotukea/#cb1bb6c3
Niininen Anne ja Terävä-Karhinen Joanna 2021. Voikukkia vertaistukiryhmät tukena huostaanottokriisistä selviytymisessä. Teoksessa Nieminen Pinja ja Lahikainen Eve (toim.) Vertaistuen moninaisuus. Kansalaisareenan julkaisuja 1/2021. Viitattu 17.4.2023. https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/01/Vertaistuen_moninaisuus_WEB1494.pdf, 8-9.
Kirjoittaja: Marjo Kolehmainen, Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori ja DigiGym –hankkeen projektipäällikkö 28.4.2023.
