DigiGym-hanke toteuttaa yksilövalmennusta, jota tarjotaan kaikille osallistujille, ja erityisesti niille, joiden digitaidot ovat heikommat. Yksilövalmennuksella varmistetaan, että kaikilla hankkeen osallistujilla on valmiudet olla mukana hankkeen workshopeissa ja yhteiskehittämisessä.
Into ry (2022a, 6) on määritellyt työpajatoiminnassa tapahtuvaa yksilövalmennusta seuraavasti: ”Yksilövalmennus on kokonaisvaltaista arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamista sekä tukea jatkopolun löytämiseen.” Hankkeessa tarjotussa yksilövalmennuksessa on sama päämäärä, mutta digiosallisuuden vahvistamisen avulla. Digiosallisuus voidaan nähdä olevan aktiivista osallistumista digitaaliseen yhteiskuntaan informaatio- ja kommunikaatioteknologian avulla (Seifert & Rössel 2019), ja yksilövalmennuksessa kehitetäänkin valmiuksia ja digirohkeutta digitaalisuuden ja teknologian parissa toimimiseen arjen tilanteissa.
Into ry:n (2022b) mukaan yleisesti työpajatoiminnan yksilövalmennukseen kuuluvat yhdessä osallistujan ja valmentajan kanssa pohditut tavoitteet ja sisällöt, sekä valmennukseen osallistuminen matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Näin toimimme myös hankkeen yksilövalmennuksessa. Valmennusta ei tule ajatella vain teknisten ongelmien ratkomisena, vaan valmentajalla on tärkeä rooli valmennukseen osallistuvan henkilön tukemisessa koko prosessin ajan. PONNU – perustaitoja vahvistamalla tavoitteeseen –hankkeen Ohjaajan käsikirjassa (2020) valmennuksen kulmakiviä ovat vuorovaikutus, palautteenanto ja motivointi, jotka soveltuvat myös hankkeemme yksilövalmennukseen.
Yksilövalmennuksen prosessi ja väylät
DigiGymissä on kuluneen puolenvuoden aikana toteutettu yksilövalmennusta yli 30 kertaa. Osallistujien kanssa on harjoiteltu ja selvitelty erilaisia digiarkeen liittyviä taitoja, pulmia sekä haasteita, jotka ovat vaihdelleet laitteiden hallinnasta sovellusten käyttöön. Yksilövalmennuksen sisältöön ja toteutustapaan vaikuttaa vahvasti väylä, jonka kautta osallistuja saapuu valmennukseen.
Katso video alta: Yksilövalmennus pähkinänkuoressa.
Apua arjen akuutteihin ongelmatilanteisiin
Ensimmäinen väylä, jonka kautta yksilövalmennukseen saavutaan, on arjen akuutti ongelmatilanne, jonka selvittämiseen tarvitaan tukea. Tällaisissa tapauksissa pulmatilanne pyritään ratkaisemaan yhdessä samalla kertaa, jotta toiminta voi pulman jälkeen jatkua eikä se jää vaivaamaan. Onkin tyypillistä, että valmennuksessa ratkaistavan ongelman pariin ryhdytään suin päin, joskus valmentajan näkökulmasta jopa kylmiltään. Valmentajalla on silloinkin olennainen tehtävä ohjata osallistuja motivoiden ratkaisun ja sitä kautta onnistumisen kokemuksen äärelle, antaa palautetta ja auttaa sanoittamaan onnistumisia.
Akuutteihin ongelmatilanteisiin liittyvissä yksilövalmennuksissa aiheet vaihtelevat kerrasta toiseen ja voivat käytännössä olla mitä tahansa digiin liittyvää. Toinen apua pyytävä voi tarvita apua sähköpostin asetuksissa, toinen Canva-sovelluksen käytössä ja kolmas tietokoneen muistiongelmien kanssa. Mikäli ongelma ei ole akuutti tai arkea suuresti vaivaava, voidaan yhdessä sopia lähitulevaisuuteen aika yksilövalmennukselle.
Taitoja kartoittamassa tavoitteellisella yksilövalmennuspolulla
Toinen väylä yksilövalmennukseen on etukäteen sovitut yksilövalmennukset, joissa harjoittelua tehdään akuutin ongelman ratkaisemisen sijasta järjestelmällisemmin osallistujan omien tavoitteiden pohjalta taitojen karttumiseksi. Yksilövalmennuksista sovitaan etukäteen, ja sekä valmentajalla että osallistujalla on tiedossa, mitä tulevassa valmennuksessa tehdään. Yleistä on, että tämänkaltaisia yksilövalmennuksia pidetään useampia ja taitoja harjoitellaan myös määrällisesti enemmän. Aiheet voivat ensimmäisen väylän tavoin vaihdella paljon. Yleisimpiä aiheita ovat olleet tietokoneen kokonaisvaltainen käyttö, tekstinkäsittely sekä ansioluettelon tekeminen. Ominaista on myös, että yksilövalmennuksesta ja sen tarpeesta keskustellaan etukäteen myös työpajojen ohjaajien kanssa. Keskustelun kautta tarve, tieto ja taito saadaan kohtaamaan toisensa.
Yhtenäistä molemmilla esitellyillä väylillä on, että asiaa käsitellään siten, että apua tarvitseva henkilön digitaidot vahvistuvat, mikä mahdollistaa digiosallisuutta arjessa. Osallistujan ja valmentajan väliset vuorovaikutteiset palautekeskustelut ovat tärkeässä roolissa muodostamassa yksilöllistä valmennuspolkua osallistujan oppimista tukevaksi. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiat hoidetaan heidän puolestaan ohjaajan toimesta. Jotta digiosallisuuden kokemus voisi syntyä, tarvitaan osallistujan omaa aktiivista roolia. Valmentajalta tarvitaan pelisilmää havaita tilanteet, joissa osallistuja tarvitsee tavallista enemmän motivointia ja kannustusta.
Yhteisöllisyys ja digitaalinen ohjaus valmennuksen tukena
Yksilövalmennusmallia on hankkeessa viety digitaaliseen ohjausympäristöön. Paikan päällä tapahtuvan yksilövalmennuksen lisäksi osallistujilla on mahdollisuus saada valmennusta etänä niin akuutisti kuin ennalta sovittunakin. Lisäksi osallistujille tarjotaan yhteisöllinen digitaalinen ympäristö, jossa ohjausta on mahdollista saada keskustelukanavien ja materiaalien avulla.
Digitaalinen ohjausympäristö mahdollistaa ohjauksen ja tuen saannin paikasta ja ajasta riippumatta. Malli tukee myös sosiaalista saavutettavuutta, sekä madaltaa kynnystä tukeen ja ohjaukseen. Myös yhteisöllisyyden kokemusten syntyminen on mahdollistettu yhteisellä alustalla muun muassa keskustelukanavilla.
Yksilövalmennus osana digiosaamisen kasvattamistyötä
Yksilövalmennuksen toteuttaminen hankkeessamme on pieni osa isoa yhteiskunnallisella tasolla tapahtuvaa työtä digiosallisuuden kentällä. Digiosaamisen kasvattamiseksi Suomessa Valtiovarainministeriö ylläpitää ja kehittää digituen toimintamallia ja ohjaa Digi- ja väestötietoviraston digituen toimintaa. (Valtiovarainministeriö 2022.) Digi- ja väestöntietovirasto (2022) määrittelee digituen olevan “sähköisen asioinnin, palveluiden ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin.”
Valtiovarainministeriön AUTA-hankkeen projektiryhmän Digituen toimintamalliehdotus -loppuraportissa (2017b, 37) tuodaan esiin järjestöjen suuri rooli digiosaamista kasvattavan tuen, ohjauksen ja koulutuksen tuottamisessa. Raportissa (mt., 37) mainitaan, miten järjestökentältä tehdystä työstä nousee tärkeää ruohonjuuritason kokemusta ja tietoa, jolla edelleen pystytään vahvistamaan digituen toimintamallia paremmaksi. Hankkeen toimenpiteiden kautta olemmekin juuri tällä ruohonjuuritasolla näkemässä ja kokemassa, sekä tuotamme kokemuksistamme tietoa toimialan kehittämiseen.
Lähteet:
Digi- ja väestötietovirasto 2022. Digituki. Mitä on digituki? Viitattu 7.6.2022. https://dvv.fi/digituki
Into ry 2022a. Työpajatoiminnan laatukriteeristö ja käsitteet. Viitattu 6.6.2022. https://www.intory.fi/materiaalipankki/tyopajatoiminnan-laatukriteeristo-ja-kasitteet/
Into ry 2022b. Mitä on työpajatoiminta? Viitattu 6.6.2022. https://www.intory.fi/tyopajatoiminta/mita-on-tyopajatoiminta/
Seifert, Alexander & Rössel, Jörg 2019. Digital Participation. Teoksessa D. Gu & M. Dupre (toim.) Encyclopedia of Gerontology and Population Aging, 1–5. Cham: Springer. Viitattu 6.6.2022. https://doi.org/10.1007/978-3-319-69892-2_1017-1
Valtiovarainministeriö 2022a. Digituki ja digituen toimintamalli. Viitattu 6.6.2022. https://vm.fi/digituki-ja-digituen-toimintamalli
Valtiovarainministeriö 2017b. Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriö. Viitattu 6.6.2022. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2c278a11-3503-448d-803b-14adb2c9c681/33bb419a-a58d-4783-a77c-8266aa7c18bb/KIRJE_20180131130831.pdf
Kirjoittajat 21.6.2022:
Rosa-Maria Tuisku, kehittäjä DigiGym-hankkeessa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
Saku Piisanen, ohjaaja DigiGym-hankkeessa Valo-Valmennusyhdistyksellä
